Tervetuloa kommentoimaan hoitohenkilöstön kansallista uramallia. Voit jättää kommenttisi aikavälillä 2.2. - 18.2.2026.
Uramalli tarjoaa hyvinvointialueiden tueksi hoitohenkilöstön tehtävien rakenne-ehdotuksen tehtävänimikkeineen, yhteensovitettuna sote-tasopalkkamalliin. Malli on suositusluontoinen ja hyvinvointialueet voivat halutessaan hyödyntää sitä omissa organisaatioissaan.
Toivomme kommentteja erityisesti:
Miten malli palvelee hoitohenkilöstö urakehitystä hyvinvointialueilla?
Mikä malliluonnoksessa jää huomiotta?
Kattaako malli riittävästi hoitotyön eri ammattiryhmät?
Miten hyvin malli on sovellettavissa hyvinvointialueilla? (asteikko 1–5?)
Ovatko ehdotetut tehtävänimikkeet toimivia? Jos vastaus on ei, niin lisäkysymys miksi?
Mitä muuta haluat uramallista sanoa?
Laurea-ammattikorkeakoulun kommentti
@Laurea_ammattikorkeakoulu
18. februari 2026 klockan 15.06.11
Laurea-ammattikorkeakoulu pitää kansallista hoitotytön uramallia tarpeellisena ja ajankohtaisena. Hoitohenkilöstön urakehitysmallilla on merkitystä alan pito- ja vetovoimalle ja siksi se on erittäin tärkeä saada toimivaksi ammattilaisten näkökulmasta. Malli on suunniteltu hyvinvointialueiden näkökulmasta ja lienee toimiva siinä toimintaympäristössä, mutta ammattilaisen osalta siinä on avoimia ja epäselviä kohtia mm. osaamisen tunnistamisessa ja arvioinnissa. Mallin vahvuutena on osaamisperustaisuus, mutta ongelmaksi voi tulla se, että erikoisosaamisen taso ja erikoisosaamisen alueet tulevat hyvin erilaisiksi ja eri tasoiseksi, jolloin kansallinen taso kadotetaan. Esityksessä hyvinvointialue määrittää ja myös arvioi itse erikoisosaamisen ammattilaisten tasolla. Hyvinvointialuekohtaisen erikoisosaamisen sisällöllisten alueiden ja osaamiskriteerien määrittely ei tue kansallista erikoisosaamisen määrittelyä eikä myöskään osaavan työvoiman liikkuvuutta hyvinvointialueilta toiselle. Uramallin kansallinen yhteneväisyys mahdollistaisi myös kansainvälisen vertailtavuuden. Tärkeää on myös tiedostaa, että osaamisen arviointi edellyttää läpinäkyvä osaamisenmääriteltyä ja arviointiosaamista, jotta tasapuolisuus henkilöstön osalta toteutuu.
Koulutuksen näkökulmasta on tarkasteltuna uramalli tulisi rakentaa huomioiden EQF /NQF osaamisen tasot ja siten rakentaa rinnakkain toisen asteen tutkintouudistuksen ja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erikoistumiskoulutusten kehittämisen kanssa. Muiden täydennyskoulutusten tunnistamiseen ja arviointiin tarvitaan kansallisesti sovittuja yhtenäisiä periaatteita. Kliinisen urapolun näkökulmasta olennaista on myös yhteys kliiniseen työhön. Toimeenpanon tueksi suositellaan kansallista yhtenäistä ohjeistusta erikoisosaamisen sisällöllisten alueiden osalta sekä osaamisen määrittelyssä ja arvioinnissa. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden ja hyvinvointialueiden kassa on mahdollistaa toimivien ratkaisujen kehittämisen osaamisen arviointiin. Laurea-ammattikorkeakoulu puoltaa uramallin kehittämistä ja käyttöönottoa, jotta hoitohenkilöstön osaaminen voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja saadaan rakennettua alan veto ja pitovoimaa vahvistava urapolkumalli.