Tulevassa hankkeessa kehitetään pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä, lisätään yhteisöllisyyttä ja parannetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja psykologi- ja kuraattoripalveluja.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden olemassa olevia voimavaroja, auttaa heitä löytämään omat vahvuutensa ja tarjota jokaiselle kokemus siitä, että hän kuuluu osaksi yhteisöä ja porukkaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyä ja tehokkaita puuttumiskäytäntöjä ja auttamista luomaan hyviä kaverisuhteita ja ryhmähenkeä. Samalla annetaan vanhemmille vinkkejä lasten ja nuorten kasvatukseen ja yhdessä heidän kanssaan mietitään, minkälaista apua lapsi tai nuori kaipaisi. Tärkeää on myös lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa vapaa-ajan toimintaa ja parantaa mahdollisuuksia tasapuoliseen harrastamiseen. Tässä on tarkoitus hyödyntää koulun ja oppilaitosten resursseja (esim. tiloja.)
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulu-/opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja. Näitä on tarkoitus kehittää niin, että ne voisivat jatkossa entistä paremmin tarjota lapsille ja nuorille peruspalveluja myös fyysisen ja psyykkisen terveyden pulmissa. Eri ammattilaisten yhteistyötä parannetaan, jotta varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan paremmin vastata erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Tarvittaessa yhteistyöhön kutsutaan mukaan perhekeskuksen, erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun työntekijöitä. Tässä panostetaan erityisesti siihen, että ongelmiin puututaan mahdollisimman pian ennen kuin ne kärjistyvät.
Kehitettäviä asioita ja kehittämisen tavoitteita on kuvattu tarkemmin täällä.
Mitä ajatuksia nämä sinussa herättävät? Mitä kannattaisi ottaa huomioon näiden asioiden kehittämisessä? Mitä edistää ja lisätä; mitä puolestaan varoa ja vähentää?
Nuori, mitä sinun mielestäsi koulussa pitäisi tehdä, että siellä olisi mukava olla? Mitä pitäisi tehdä esimerkiksi silloin, jos koulussa on kusaamista? Entä minkälaista apua ja mihin asioihin haluaisit kouluterveydenhoitajalta, psykologilta tai kuraattorilta?
Nopeat, yhteisellä osaamisella tuoteut, laadukkaat palvelut
Poika, äiti ja isä
6. oktober 2016 klockan 18.21.28
1) Oppilashuollon toimijat voisivat yhdistää voimansa siten ettei ketään enää lähetetä toimijalta toiselle, vaan toimijat tapaavat yhdessä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja heidän perheitään mahdollisimman nopeasti huolen ilmaannuttua.
2) Oppilashuollon toimijat voisivat pitää yhdessä eri luokka-asteille (esim. laajojen terveystarkastusten jälkeisinä vuosina) hyvinvointi- ja ryhmäterveystapaamisia. Teemina voisivat olla esim. perinteiset terveysneuvonnan osa-alueet; uni, ravitsemus, liikunta, hygienia, päihteet, seksuaalisuus, mielenterveys, perhe- ja kaverisuhteet sekä muut sosiaaliset suhteet...
Ei toimi aina noinkaan
6. oktober 2016 klockan 19.12.43
Kannattaisi kuitenkin miettiä, kuinka nuorta tavataan, jos ryhmässä on useita ammattilaisia. Pannaanko nuori istumaan aikuisten rinkiin, jossa ryhdytään pohtimaan, mikä nuoressa on vikana. Nuoren elämää, olemista ja sisintä ruoditaan ilman, että hänellä itsellään on mahdollisuutta määritellä, keneen hän luottaa. Tuollaisessa asetelmassa käy helposti niin, että aikuiset puhuvat ja nuori vaikenee, eivätkä ne asiat voi ratketa, ellei nuori itse uskalla sanoa sitä, mitä hänen olisi tarve sanoa. Yleensä näissä tilanteissa nuoren asiat vain monimutkaistuvat ja vaikeutuvat. Aikuiset saavat kyllä purkaa tuntojaan ja saada vertaistukea toisiltaan ja luulevat jopa, että ovat tehneet hyvää työtä, mutta nuori on entistä enemmän lukossa.