I dagsläget finansieras underhållet av transportnätet med medel ur statsbudgeten. Inom vägtrafiken driver staten in skatter till ett värde av ca 7-8 miljarder euro per år. Av denna summa anvisas årligen ca 1,9 miljarder euro till transportnätet. På vilket sätt skulle du lösa problemet med finansieringen av transportnätet i Finland?
Basuppgifter
Avslutat: 23.1.2017
Liikenteen verot, maksut, vuokrat, palvelumaksut, arvonlisäverot, rahoitus.
Ville Kokkinen
23. januari 2017 klockan 12.58.56
Kysymys nro 1) Miten vuonna 2016 ostetun auton ja siitä kannetun 13500euron autovero otetaan huomioon, jotta vältytään kaksinkertaiselta verotukselta? Käytetyn auton arvo putosi viime viikolla noin 10000euroa, mutta kuukausierä ei ollenkaan.
Kysymys nro 2) Miten tämä uudistus käytännössä lisää tiehuoltoon ohjattavia rahavirtoja? Jos asiakkaiden maksut pysyvät ennallaan eikä rahavirtoja enään kanavoida eduskunnan kautta, miten syntyvä rahoitusvaje tullaan kattamaan? Joko valtio siis nostaa ylijäämän osinkoina yrityksestä, kansalaisten ja yksityisten yritysten verorasite kasvaa tai valtion budjetista tullaan leikkaamaan suuresti? Mikäli kansalaisen verorasite tulee pysyä samana, tienhoitoyhtiö joutuu kuitenkin tilittämään arvonlisäveron (24%) valtiolle. Tämä tarkoittaa tienhoitoon ohjattavan rahoituksen pienentymistä.
Kysymys nro 3) Miten tämä yritys määrittelee korjaustarpeet? Miten varmistetaan, että vaadittavat investoinnit tehdään myös haja-asutusalueella? Mikäli esimerkiksi Tampere-Helsinki välille on useita kiinnostuneita "operaattoreita" on vaarana, että tätä väylää tullaan jatkuvasti suosimaan investoinneissa.
Käyttöön perustuvat maksut ovat ehdottomasti tätä päivää ja siihen suuntaan on mentävä. Autovero on oudoimpia veroja mitä tiedän, enkä todellakaan ymmärrä miksi sellainen on olemassa. Eihän meillä ole ruokaveroa, parturiveroa tai elektroniikkaveroa maksettavana hyödykkeistä. Infrastruktuurin ylläpitoon olisi mahdollista korvamerkata liikenteestä kerättävät tulot, mutta poliittinen järjestelmämme, missä neljän vuoden välien itselleen taloudellista- ja sosioekonomista etua tavoittelevat henkilöt ei tue pitkäjänteistä kehittämistä. Poliittisten irtopisteiden noukkiminen on tärkeämpää (Edustuksellisen demokratian periongelma).
Vastaus 1) Autovero jyvitetään kahdeksalle vuodelle ja tämä seuraa autoveron maksanutta HENKILÖÄ. Esimerkiksi vuonna 2017 autoveron maksaneen henkilön seuraavan vuoden verorasite vuonna 2018 on 0%, seuraavaksi 3%, 8%, 15%, 25%, 40%, 55%, 70%, 95% laskennallisesta maksusta = 13000eur esimerkkitapauksessa.
Vastaus 2) Tähän yhtiömuotoinen toiminta ei anna vastausta, sillä yritystä ei voi velvoittaa tekemään mitään. Sen on lainmukaisesti vain tuotettava voittoa omistajilleen ja pystyvvätä sille määritellyllä toimialalla. Yhtiömuoto tulisi olla alistettuna poliittiselle päätöksenteolle. Riittääkö kansanedustajista muodostetun hallituksen ammattitaito?
Vastaus 3) Tähän yhtiömuotoinen toiminta ei anna vastausta. Se tekee päätökset liiketaloudellisin periaattein, joten johtaminen on vaikeaa. Väyläinsvestoinnit tulisi aina päättää eduskunnassa julkisen keskustelun pohjalta ja aluekehitys huomioiden.
Nämä asiat huolettavat. Järjestelmä on uusittava joka tapauksessa ja selvitys on askel oikeaan suuntaan.