I dagsläget finansieras underhållet av transportnätet med medel ur statsbudgeten. Inom vägtrafiken driver staten in skatter till ett värde av ca 7-8 miljarder euro per år. Av denna summa anvisas årligen ca 1,9 miljarder euro till transportnätet. På vilket sätt skulle du lösa problemet med finansieringen av transportnätet i Finland?
Basuppgifter
Avslutat: 23.1.2017
Jyrkkä ei
Jyrkkä
23. januari 2017 klockan 9.18.18
Jyrkkä EI yhtiöittämiselle. Yhtiöittämisen jälkeen kansalainen ei voi enää vaikuttaa siihen, kuinka paljon kulut nousevat ja mihin tarkoitukseen kerätyt varat käytetään. Lisäksi osakeyhtiön on tarkoitus tuottaa voittoa.
Yksityisten yritysten päästäminen rahastamaan julkisilla teillä ei voi tuoda säästöä. Yrityksen tarkoitushan on luoda voittoa osakkailleen ja omistajilleen.
Varmasti on olemassa vaihtoehtoja yhtiöittämiselle, jos vaan löytyy halua.
Korjausvelan puhuminen on harhautusta. Ei voi puhua velasta silloin, kun kerätyt maksut ovat moninkertaiset teiden kusnnostukseen käytettyihin varoihin verrattuna.
Nyt hallitus vaatii vielä, että työssäkäyntialuetta kasvatetaan. Samaan aikaan autolijoita aiotaan kerätä jo kertaalleen maksettu autovero toiseen kertaan käyttömaksuina.
Olemassa olevassa järjestelmässä huomioidaan jo alennuksena autoveron ja ajoneuvoveron osuudessa uuden auton vähäpäästöisyys. Lisäksi paljon kuluttavalla ja saastuttavalla autolla ajava maksaa enemmän polttoaineen kulutuksena polttoaineverossa. Tässä ei ole mitään muutettavaa, varsinkaan näin isolla verotuotolla.
Järjestelmää ei pidä muuttaa vain muutoksen vuoksi.
@Hanna_LVM
23. januari 2017 klockan 10.33.05
Kansalainen voisi olla varma siitä, että liikenneverkkoyhtiön keräämät maksut käytettäisiin liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen toisin kuin nyt liikenteeltä kerättävät verot. Liikenneverkkoyhtiö olisi yhteiskunnallisessa ohjauksessa oleva valtion ja maakuntien omistama yhtiö, jonka tarkoitus ei ole voitontuotto vaan liikenneverkon ylläpito ja kehittäminen. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Korjausvelan kasvu on esimerkki siitä, että liikenneverkkoon suunnattu valtion rahoitus on ollut riittämättömällä tasolla jo pitkään. Tämä johtuu siitä, että valtion verotuloja ei ole korvamerkitty eli verot kerätään valtiolle, ja eduskunta päättää vuosittain niiden käytöstä. Liikenteestä kerätyillä veroilla kustannetaan siis esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, maanpuolustuksen, poliisin ja koulutuksen menoja. Juuri tämän vuoksi on etsitty ratkaisuja rahoitusmallin uudistamiseksi.
Ehdoton EI
23. januari 2017 klockan 10.40.09
Kansalainen ei todellakaan voisi olla varma että ne maksut menee tieverkon ylläpitoon ja pysyisivät kohtuullisina. Maksujen määrään ei voida tulevaisuudessa vaikuttaa. Yhtiöittäminen toisi vain ylimääräisen välikäden väylien ylläpitoon ja lisää kustannuksia. Kohta menisivät pyörätiet ja jalkakäytävät myös verolle.
@Hanna_LVM
23. januari 2017 klockan 10.58.32
Maksujen kohtuullisuutta valvoisi viranomainen lainsäädännön perusteella. Yhtiöittäminen ei toisi ylimääräistä välikättä väylien ylläpitoon - Liikenneviraston sijaan väyläverkosta huolehtisi liikenneverkkoyhtiö. Yhtiöittäminen tehostaisi toimintaa ja vähentäisi kustannuksia. Asiakas voisi maksaa myös suoraan liikenneverkkoyhtiölle ilman että käyttää palveluoperaattoreiden tarjoamia paketteja.
PK
23. januari 2017 klockan 12.57.18
Olen huolissani siitä, että suunnitelmissa on väylänhoidon pyörittäminen liiketaloudellisin perustein. Uudet palvelut, joita on mainittu ovat koskeneet lähinnä uusia hinnoittelumalleja (kk-perusteinen, km-perusteinen, tms) tai uusia tapoja paketoida tienkäyttöön muita palveluita (vakuutukset). Hinnoittelumallit ja palveluiden paketointi ovat melko köyhää innovaatiota eikä tuo ole riittävää vakuuttamaan minua yhtiön tarpeellisuudesta saatikka sen luomasta kaupallisesta potentiaalista.
Jos uudet palveluinnovaatiot pyörivät tuon monissa esimerkeissä nostetun hinnoittelun ympärillä, olisin tienkäyttäjänä erittäin huolissani monella toimialalla (lento- ja junamatkailu, sähkö, jne) sovellettavasta liiketaloudellisesti kannattavasta "palveluinnovaatioista" eli kysyntäpohjaisesta hinnoittelusta. Yhtiömalli mahdollistaisi muummuassa korkeammat hinnat:
- viikonloppuisin
- töihinmenoaikoihin (klo 8 ja 16 ruuhkat)
- juhlapyhinä
Liiketaloudellisin perustein kermankuorinta hinnoittelu näihin kysyntäpiikin aikoihin olisi erittäin kannattavaa - ja sekös se tässä yhtiömallissa huolestuttaakin.
Toinen liiketaloudellisesti kannattava asia olisi palvelutason ylläpitäminen siellä, missä kysyntää riittää, ja vastaavasti jättää matalan kysynnän haja-asutusalue huonommalle palvelutasolle.
Väylät ovat osa perusinfrastrutuuria, joka palvelee kaikkia kansalaisia, eikä liiketaloudellisin perustein hallinta sovellu niiden ylläpitoon. Käyttöperusteiset tiemaksut ovat muutenkin kömpelö idea, sillä A) tiet kuluvat vuodenajan- ja säävaihteluiden takia muutenkin ilman, että tiellä liikennöitäisiin ollenkaan ja B) toimiva väyläverkosto hyödyttää kaikkia eikä vain niitä, jotka käyttävät väyläverkkoa (mm mahdollistamalla kaupalliset toimintaedellytykset myös haja-asutusalueella, laskemalla logistiikkakustannuksia ja näin ollen myös päivittäistavaroiden hintoja).