Hur kunde initiativsförfarandet utvecklas?
Borde man i Finland utöver medborgarinitiativ och folkomröstningar införa andra former för deltagande som kompletterar den representativa demokratin? Vilka?
Basuppgifter
Avslutat: 21.5.2017
Hur kunde initiativsförfarandet utvecklas?
Borde man i Finland utöver medborgarinitiativ och folkomröstningar införa andra former för deltagande som kompletterar den representativa demokratin? Vilka?
Valiokuntakäsittely
Antti Laine
10. maj 2017 klockan 14.29.45
Suurin este demokratialle tuntuu olevan lakialoitteiden perustuslainvastainen käsittely eduskunnassa. Tämä koskee myös muita lakialoitteita kuin kansalaisaloitteita.
Valiokunnat ovat jättäneet antamatta mietinnön ainakin EU-kansanäänestyksestä ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja julkisuudessa retosteltiin moneen kertaan tasa-arvoisen avioliittolain pöydälle jättämisen mahdollisuudella.
Perustuslain mukaan lakialoitteet on valmisteltava valiokunnissa; aloitetta ei siis voida käsitellä eduskunnassa ilman valiokunnan käsittelyä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että valiokunta voisi päättää käsittelystä. Eduskunnan työjärjestys säätää, että "Valiokunnan tulee ilman aiheetonta viivytystä käsitellä sinne lähetetyt asiat ja antaa niistä asian laadun mukaisesti mietintö täysistunnolle tai lausunto toiselle valiokunnalle." Mikään eduskunnan työjärjestyksessä ei salli jättää aloitteita käsittelemättä.
Aloitteiden käsittelyä tai käsittelemättömyyttä, ja myös hylkäysehdotuksia on myös perusteltu tavalla, joka on demokratian vastaista: aloite ei sovi hallitusohjelmaan. Tällä perustelulla osoitetaan, että eduskunta ei ymmärrä demokratian perustana toimivaa vallan kolmijakoa. Hallituksen tehtävänä on antaa lakialoitteita, eduskunnan tehtävänä on päättää niistä. Käyttämällä hallitusohjelman sisältöä perusteluna lakialoitteiden käsittelyssä vallanjakoa rikotaan erittäin vakavasti.