"Vi måste tänka om när det gäller landsbygden samt identifiera och utnyttja dess stora potential". Så här börjar utkastet till vad som kommer att bli den första gemensamma landsbygdspolitiska kommunikén, som publiceras den 3 september under Landsbygdsparlamentet 2017.
Delta i utformingen av kommunikén!
Vad krävs för att landsbygdens möjligheter ska utnyttjas bättre? Vilka är de politiska och administrativa insatserna som behövs för att landsbygdens potential ska kunna förverkligas och livskraften bibehållas och stärkas? Vad anser du om de huvudteman som finns i utkastet till kommuniké? Saknas någon viktig fråga? Bekanta dig med utkastet, kommentera och påverka!
Delta i att utforma det gemensamma landsbygdspolitiska uttalandet! Utkastet finns till påseende i pdf-filen nedan.
2017_07049_ Landsbygdspolitisk kommunike 20170707 DINASIKT.pdf
Maaseutua voisi kehittää klubien (erilaisten teema-alueiden) kautta
Taloustutkija
4. augusti 2017 klockan 16.23.55
Iammarino, Rodrígues-Pose ja Storper (2017) esitttävät EU-komission työpaperissa, että alueellisella kehittämistyöllä on merkitystä Euroopan taloudelliselle tulevaisuudelle. He eivät halua sen paremmin paikkasokeaa kuin jokaista aluetta erillisenä kehittävää politiikkaa. Tutkijoiden ratkaisu on muodostaa alueyksiköistä klubeja niiden samankaltaisten ongelmien ja kehittämismahdollisuuksien perusteella.
Julkilausumassa korostetaan erilaisten alueiden erityispiirteiden esiin tuomista mittareiden ja tilastojen kautta. Tässä työssä on syytä hyödyntää Iammarinon ym (2017) työtä ja etsiä laajempia ryhmiä. Yksinkertaisimmillaan tällaisen nelikentän voi tehdä BKT:n henkeä kohti lasketun tason ja BKT/hlö tason muutoksen kautta. Tämäkin tuottaa tutkijoiden raportissa Suomen maakunnissa odotusten vastaisen kuvion (katso raportin sivu 13), jossa pääkaupunkiseutu on varas, mutta hitaasti kasvava. Uudenmaan ympärillä on heikon BKT/hlö tason alue, joka myös kasvaa hitaasti (vuosina 2001-13). Uusimaa ei siten olekaan Suomen veturi, joka vetää myös ympäröivät alueet voimakkaaseen kasvuun.
Voimakkaan kasvun alueet löytyvät maaseutumaisesta Suomesta, jossa Länsi-Suomi on varakasta ja nopeasti kasvavaa ja Itä- ja Pohjois-Suomi matalan varakkuuden, mutta nopean kasvun aluetta.
Suomen tarkastelun syventäminen koulutuksella, muuttoliikkeellä ym vaikuttavilla tekijöillä on varmasti paikallaan, jotta todelliset kehityksen syyt löytyvät. Enkä väitä, että tämä nelikenttä on paras tapa tarkastella Suomen maakuntia kehittämispotentiaalin näkökulmasta.
Mutta silti joskus kaukaa näkee paremmin. Suomen maaseudulla on potentiaalia, jos se vain osataan kaivaa esiin ja tukea nykyisten vahvuuksien kehitystä.
Taloustutkija edelleen
4. augusti 2017 klockan 16.27.08
Pääkaupunkiseutu on siis varakas, ei varas - ainakin tässä nelikentässä. Korjaan tämän, jottei aika mene tyhjän jauhamiseen tutkijoiden asenteellisuudesta.