Vapaamuotoisia huomioita ja ideoita

ÄITIYSNEUVOLAPALVELUIDEN JA SIKIÖSEULONTOJEN JÄRJESTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSESSA – KANNANOTTO KESKI-SUOMEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAAN

1940-luvulla käynnistyneellä neuvolatoimintamallilla on keskeinen osuus sekä äitien että lasten terveydenhuollossa; erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyn ja varhaisen havaitsemisen kannalta. Neuvolatoiminto on näinä vuosikymmeninä muuttunut yllättävän vähän huolimatta samanaikaisista lääketieteen, teknologian ja yhteiskuntarakenteen muutoksista. Neuvolajärjestelmää pidetään yleisesti luotettavana ja sen palveluita käyttääkin lähes 100% niistä asiakkaista, joille toiminta on suunnattu eli raskaana olevat naiset perheineen. Tämä luotettavuus ja kattavuus perustuvat suurelta osin palvelun saatavuuteen lähellä asiakkaita.

Potilaiden polku neuvoloista erikoissairaanhoitoon on pyritty viitoittamaan hyvin suunnitelluilla hoitoketjuilla. Esimerkkejä tällaisista hoitoketjuista on HAL (huume, alkoholi ja/tai lääkkeet) -äidit, SYPE (synnytyspelko) -potilaat ja GDM (raskausdiabetes) -hoitopolku. Sote-uudistuksen valmistelussa maakunnille annetaan mahdollisuus halutessaan sijoittaa neuvolatoiminta asiakkaan vapaasti valittavien palveluiden piiriin. Jotta edellä mainitut toimivat hoitoketjut eivät katkeaisi, on kaikkien palveluita tarjoavien tahojen, siis esimerkiksi myös mahdollisten yksityisesti toimivien uusien sote-keskusten, sitouduttava noudattamaan yhteisesti sovittuja periaatteita neuvolatoiminnan tavoitteista, palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Olennaista on myös esteetön asiakkaan tietojen siirtyminen, mikäli hän siirtyy hoito-organisaatiosta toiseen, esimerkiksi perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.

Toimintamallien uudistuessa on tilaisuus purkaa mahdollisia vanhoja raja-aitoja ja pyrkiä edelleen parantamaan jo nyt hyvin toimivaa järjestelmää. Asiakkaan kannalta lienee edullista, että palvelut on helposti tavoitettavissa esimerkiksi tutussa sote-keskuksessa.
Somaattisesti ja psyykkisesti terveiden nuorten, raskaana olevien naisten voinnin seuranta itsenäisesti toimivissa neuvolapisteissä ei liene ongelmallista. Neuvoloiden perhekeskeinen toimintamalli vaatii kuitenkin laajemmat näkökulmat ja yhteistyöverkostot, jotta onnistutaan tekemään tärkeää ennaltaehkäisevää terveystyötä. Luottamuksen rakentaminen esim. HAL-potilaan kohdalla on aikaa vievää; harva kertoo ensimmäisellä tapaamisellaan kärsivänsä alkoholiongelmasta tai pelkäävänsä lääkeriippuvuutensa vuoksi vahingoittavansa itseään tai lapsiaan. Toimivan neuvolatoiminnon kivijalkana onkin ajallinen jatkuvuus; raskauden päätyttyä seuraa lastenneuvolatoiminta, jossa parhaimmillaan potilaat kohtaavat jo tutuksi käyneet terveydenhuollon ammattilaiset. Mikäli valinnanvapaus äitiysneuvolapalveluissa halutaan toteuttaa, on mielestämme palvelu järjestettävä siten, että nämä ominaisuudet pystytään vähintään säilyttämään ja mielellään edelleen parantamaan. Jotta tämä vaatimus voidaan toteuttaa, ja toimijoita on useita ja eri rahoituspohjilla toimivia, edellyttää onnistuminen kypsää verkostoitumista, joissa toimijat luotettavasti sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin.

Sikiön poikkeavuuksien seulonta on Keski-Suomessa keskitetty erikoissairaanhoitoon ja tämän näemme selvästi toimivan potilaan parhaaksi. Neuvoloissa annetaan alkuinformaatio koskien lakisääteistä, vapaaehtoista sikiön poikkeavuuksien seulontaa. ”Seulonta-asetuksen sikiöseulontoja käsittelevän osan tavoitteena on parantaa lisääntymisautonomiaa tarjoamalla tasapuolisesti kaikille raskaana oleville vapaaehtoisia, maksuttomia, yhdenmukaisia ja laadukkaita sikiön poikkeavuuksien seulontoja ja tarvittaessa jatkotutkimuksia raskauden jatkamista tai sikiön vaikean poikkeavuuden perusteella tehtävää keskeyttämistä koskevan päätöksenteon pohjaksi” (suora lainaus, STM Sikiön poikkeavuuksien seulonta). Keskittämällä raskausajan seulonta ultraäänitutkimukset erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalla tapahtuvaan toimintaan, pystymme takaamaan palvelun suorittajalle ja suoritukseen asetetut vaatimukset. Erikoissairaanhoidossa tapahtuva kokonaisvaltainen toiminta mahdollistaa myös hyvät konsultaatiomahdollisuudet. Varhaisraskauden tai rakenneultraäänitutkimuksessa mahdollisesti havaittava poikkeavuus pystytään varmistamaan perinatologin tai naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin toimesta viiveettä.

Yksi tärkeä seulontapalvelun laatuun liittyvä ominaisuus on siihen osallistuvien asiakkaiden riittävä määrä palveluntarjoajaa kohti. Keski-Suomen väestö ei ole riittävä jaettavaksi useammalle kuin yhdelle palveluntarjoajalle koskien sikiöseulontaa, mikäli suositusten mukainen asiakkaiden vähimmäismäärä halutaan varmistaa. Edellä kuvatuista osaamisvaatimuksista ja tähän oleellisesti liittyvästä moniammatillisesta hoitotiimistä johtuen sikiöseulontoja ei mielestämme tule liittää valinnanvapauteen kuuluviin palveluihin. Lähes 10 vuoden kokemukseemme perustuen uskomme, että nämä seulakäynnit eivät myöskään muodosta asiakkaalle kohtuutonta rasitusta, vaikka näihin seuloihin joutuisikin matkustamaan hieman pidemmän matkan takaa.



Jyväskylä 16.2.2018

Jyrki Jalkanen
Ylilääkäri
Naistentautien ja synnytysten el, KSKS

Kirsi Väyrynen
Osastonylilääkäri
Perinatologi
Naistentautien ja synnytysten el, KSKS

Gynekologit KSKS