Suunnitelmassa kuvataan alustavasti keskisuomalaisten asukkaiden palveluiden järjestämistä tulevassa maakunnassa. Suunnitelmat tarkentuvat hoito- ja palveluketjuissa. Huomaatko jotain puuttuvan tai pitäisikö jotain tarkentaa?
Huomaathan, että suunnitelma tarkentuu palvelu- ja hoitoketjuissa, joita julkaistaan sitä mukaa kun ensimmäiset versiot valmistuvat. Voit käydä kurkistamassa tilannetta www-sivuillamme http://www.ks2020.fi/jarjestaminen/. Tarkennuksia suunnitelmaan tehdään edelleen saatujen huomioiden pohjalta.
Basuppgifter
Avslutat: 15.5.2018
Äänekosken Lape-työryhmän kommentit (osio25)
Elina Lämsä
15. maj 2018 klockan 8.56.02
Yleistä
- Järjestämissuunnitelman alkuun koottu käsitelista on hyvä, mutta kaipaa täydennystä mm. perhekeskus, perhekeskustoimintamalli, ohjaamomalli yms.
- Teksti abstraktia ja sisältää laveita määreitä, esim. tavanomainen, erityinen tuki, luonnollinen ympäristö, lähipalvelu, kumppanuus – nämä määriteltävä tarkasti.
- Järjestämissuunnitelman teksti on laadittu toimintakykyisen, toimivaltaisen, itsenäisiin valintoihin ja päätöksiin kykenevän kansalaisen ehdoilla, palvelut edellä.
25 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -osio (ml. perhekeskuskuvaukset) jää vaillinaiseksi, koska se jättää auki si-so-te -yhteistyön. Järjestämissuunnitelma linjaa myös kuntien toimintaa (mm. asiakasneuvonta/palveluohjaus, koordinointivastuu, sivistyspalveluiden järjestäminen, palveluiden ja organisaatioiden rajapintatyö yms.), muttei avaa niitä -> liian paljon jää arvailun varaan. Kuntien välinen vaihtelu integraation toteutumisessa?
- Vammaisuus ei näy osiossa, vaikka lainsäädäntö edellyttää yleisiä ja yhtäläisiä palveluita -> kaikki perheet kaikkine tarpeineen näkyviin perhekeskuksia/palveluita koskevaan tekstiin.
- Mitä erityinen tuki tarkoittaa? Viitataanko sosiaalihuoltolain mukaiseen erityisen tuen tarpeeseen vai esim. oppilashuoltolain/perusopetuslain mukaiseen (tuen kolmiportaisuus)? Sisältyykö vammaisuus erityisen tuen tarpeeseen?
- Perhekeskuksia on tähän asti rakennettu kuntien vahvuuksista käsin. Tasapäistääkö maakunta perhekeskusmallit vai sallitaanko kuntakohtainen vaihtelu edelleen? Mikäli halutaan, että perhekeskukset ovat tietynlaisia, tämä pitäisi selvästi näkyä suunnitelmassa.
- Miten yksi palvelutarpeen arviointi käytännössä tehdään? Kevyt asiakasohjaus/neuvonta kussakin palvelussa -> jos tarvetta useammille palveluille ja edellyttää päätöksentekoa, maakunta koordinoi ja tekee palvelutarpeen arvioinnin? Osiossa 25 asiakasohjauksen logiikka pitää näkyä!
- Entä Lapset puheeksi -menetelmä ja sen käyttö osana si-so-te -yhteistyötä? Menetelmä on valittu maakunnassa yhdeksi kasvun tuen menetelmäksi, mutta suunnitelman palvelukuvauksissa se ei näy kuin yhdessä kohdassa. Mikä on Lapset puheeksi -menetelmän asema osana asiakasohjausta ja palvelutarpeen arviointia?
- Lasten oikeuksien turvaaminen, lapsivaikutusten arviointi valinnanvapaudessa!
- Lapsiperheiden kotipalvelu: miten maakunta tekee päätöksen palvelun myöntämisestä -> paikallisuuden merkitys, perheiden tuntemus?
- Kumppanuuksien koordinointi: mistä palvelusta varsinaisesti on kysymys?
- Eropalvelut: ennaltaehkäiseviä matalankynnyksen eropalveluita ei näy missään. Entä eropalveluiden asema osana perheneuvoloiden palveluita?
- Lasten terapiapalvelut: lasten puhe-, toiminta- ja fysioterapia puuttuvat suunnitelmasta?