Palveluiden suunnittelu

Kommentit Keski-Suomen Maakunnan järjestämissuunnitelman 2. versioon:

Kiitokset mahdollisuudesta ottaa kantaa ja kommentoida järjestämissuunnitelmaa.

6.5. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö
Järjestölähtöinen yleishyödyllinen toiminta ja markkinoiden ehdoilla toimiva järjestöjen palvelutuotanto on kyettävä pitämään erillään niiden tarkoituksenmukaisuuden vuoksi. On tärkeää kirjoittaa auki ja selkeyttää järjestöjen toiminnan eri status ja luonne, jotka ovat:

1) Yleishyödylliset järjestöt, joissa osallisuuden mahdollisuuksien kautta niissä vapaaehtoistoimintaan osallistuvat jäsenet ja kansalaiset rakentavat ja ylläpitävät ja edistävät hyvinvointiaan ja terveyttään. Näiden järjestöjen ydin on vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan eli vapaaehtoisen osallistumisen eri muodot. Vertaistuen keinoin jaettu ja koettu hyöty on vuorovaikutteista osallistujien kesken. Osallisuuden kautta toteutuu sosiaalisen osallisuuden edistäminen, vahvistuminen ja syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäiseminen. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on myös monenlaista liikunnallista toimintaa. Monipuolinen toiminta on myös merkittävää ennaltaehkäisevää toimintaa kansalaisten hyvinvoinnin puolesta. Lisäksi jäsenistönsä oikeuksien puolustaminen ja vaikuttaminen on näiden järjestöjen ydintä. Yleishyödyllisenä järjestöt toimivat ihmislähtöisyyttä arvostaen ja kunnioittaen ihmiseltä ihmiselle. Tulevan maakunnan toimia ohjaava lainsäädäntö edellyttää mm. maakuntastrategiassa huomioimaan järjestöjen yleishyödyllisen vapaaehtoistoiminnan. Yleishyödyllisten järjestöjen toteuttama sosiaalisen osallisuuden ja hyvin-voinnin ja terveyden edistäminen tulee saada mukaan myös maakunnan hyvin-vointikertomukseen.

2) Palvelutuotannolliset järjestöt esim. sosiaalipalveluissa kuten ikääntyneiden-, vammaisten- ja mielenterveyspalveluita tuottavat järjestöt, joissa palvelutuotantoa toteuttavat ammattilaiset. Palvelutuotantoa toteuttavat toimivat markkinoilla kilpailutuksineen ja eivät ole vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalaistoiminnan toimijoita vaan palvelua tuottavia yhtiöitä ja yrityksiä ja järjestöjä. Palveluja tuottaessaan ne ovat tuottajia ja niiden palveluja saavat henkilöt ovat heidän asiakkaitaan.

Näiden molempien kanssa tarvitaan yhteistyötä ja kumppanuutta maakunnan rakenteissa. Kuntien vastuulle nykytiedon mukaan jäävä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulisi nähdä koko maakunnan laajuisena. Tässä yleishyödyllisten vapaaehtoiseen osallisuuteen perustuvien järjestöjen yhteistyö ja kumppanuus maa-kunnan eri toimijoiden ja instituutioiden kanssa on tärkeää yhteisten tavoitteiden kuten kansalaisten hyvinvoinnin saavuttamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kumppanuus ja toistensa tunnettuus tarjoaa vahvuuksia ja edistää hyvinvointiyhteistyötä. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n lausunnossa 15.5.2018 korostetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää onnistuakseen kuntien, maakunnan ja järjestöjen sujuvaa ja systemaattista yhteistyötä. Uudistuksen yksi merkittävimmistä riskitekijöistä hyte-alalla ovat mahdolliset tietokatkokset maakunnan, kuntien, palveluntuottajien ja järjestöjen välillä. Yhteistyön varmistamiseksi ja tietokatkosten ehkäisemiseksi kuntiin ja maakuntaan tulee nimetä yhteyshenkilöt sekä hyte-työhön että järjestöyhteistyöhön. Kyseinen lausunto on luettavissa http://www.ks2020.fi/jarjestaminen/

Yhdistysten vapaaehtoistoiminnan ja palvelua tuottavien yritysten välimaastossa on nivelpintoja, joissa yhteistyötä kannattaa tarkastella huolella, suunnitella ja kehittää. Esimerkiksi kokemustoimijuus, jota useista yleishyödyllisistä järjestöistä on saatavissa voidaan ja on todettu hyväksi hyödyntää terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollon palvelujen puolella sopivissa rajoissa. Kokemustoimijuus, kokemusasiantuntijuus tai vastaava tarjoaa hyödyksi kokemuksen lisäksi palvelutuotannolle tärkeää kokemusnäkökulmaa.
Yleishyödylliset järjestöt voivat osallistua yhteistyöhön esim. osallistumalla kansa-laisten neuvontaan, ohjaukseen ja informaation välittämiseen julkisen palvelun rinnalla ja tukena mahdollisesti tulevassa sote-keskuksessa ja myös järjestöjen yhteisö - kohtaamiskeskuksissa.

Järjestöjen toimintaedellytyksien tukeminen taloudellisesti maakunnan ja kuntien taholta varmistaa järjestöjen mahdollisuuksia toteuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eteen tehtävää toimintaa. Toimintaedellytyksien turvaamiseksi tarvitaan myös erikseen nimettyjä henkilöitä ja vastuutahoja järjestöjen ja kumppaneiden yhteistyöhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. On tärkeää huomioi-da Tuija Braxin selvitys järjestöjen roolista, jossa muun muassa korostuu kuntien järjestöavustusten erityisen suuri merkitys järjestöjen ns. ruohonjuuri- tai paikallis-toiminnalle, mutta niillä on samalla myös usein suuri merkitys myös järjestölähtöisille hyte-toiminnoille monesta syystä. Selvityksen väliraportti: http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/tuija-braxin-valiraportti-valmis-arvioi-jarjestojen-roolia-uudessa-sote-ja-maakuntamallissa

7. Kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen
Osallisuusohjelma tai osallisuussuunnitelma on kannatettava asia. Vammaisjärjestöjen kannalta on tärkeää huomioida YK-sopimus vammaisten ihmisten oikeuksista. Sopimuksen artikla 4.3. velvoittaa sopimuspuolten sitoutumista:
”Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta.”

32. Vammaisten palvelut
Uusi vammaislaki kerää hyvin erilaisista vammoista ja elämäntilanteista johtuvista tarpeista ja palveluista riippuvaiset vammaiset ihmiset saman lain ääreen. Erilaisten vammojen ja sairauksien aiheuttamat toimintakyvyn rajoitteet on pystyttävä ottamaan huomioon yhä paremmin. Toinen tarvitsee fyysistä apua, toinen taas toiminnanohjausta. Avun lähtökohta ja tapa toimia ovat erilaisia riippuen tarpeesta. Harvinaisissa vamma- ja sairaustapauksissa hoito- ja kuntoutus on mahdollistettava yksilöllisten tarpeiden mukaisesti myös maakunnan ulkopuolella, mikäli maakunnassa ei löydy asiantuntevaa palvelutahoa.
Palveluohjauksessa tulee huomioida riittävä asiantuntemus erilaisista vammoista ja palvelutarpeista johtuvaan tietoon ja palvelutarpeisiin. Palveluohjauksessa tulisi myös mahdollistaa sen antamista myös eri tahojen tarjoaman vertaisneuvonnan ja kokemusasiantuntijuuden avulla.
Asiakassuunnitelman rooli ja merkitys asiakkailla, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tai paljon palveluja tai jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Asiakas-suunnitelma on asiakkaan eri palvelutarpeiden integraation ja erityisesti paljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten kannalta merkittävä asia. Asiakassuunnitelmia laadittaessa on mahdollistettava tarpeiden mukaisen kommunikaation, tukin ja oman kielen käyttäminen vammaisen asiakkaan kuulemisessa.
Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamiseen liittyvät hankinta-lain mahdolliset muutokset tulee huomioida. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Documents/KAA_2+2018.pdf
Sosiaali- ja terveyskeskusten tilojen sekä hoito- ja tutkimusvälineiden esteettömyys ja helppo saavutettavuus on huomioitava eri tavoin vammaisille asiakkaille.
Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen palveluntuottajan viestinnän tulee olla selkeää ja helposti saavutettavaa ja käytettävää siten, että asiakas kykenee ymmärtämään annetun tiedon. Asiakkaan tarvitsema tieto hänen valintoihinsa liittyvistä oikeuksista tulee olla myös puolueetonta ja syrjimätöntä.
Asiointi viranomaisten kanssa sähköisesti tarjottavien palvelujen avulla helpottaa useiden fyysisesti vammaisten henkilöiden elämää. Kaikki kansalaiset eivät pysty erilaisista syistä johtuen käyttämään sähköisiä palveluja tai heillä ei ole siihen kykyjä ja taitoa. Näitä syitä ovat mm. fyysiset rajoitteet, ikääntyminen, syrjäytyminen, sairaudet, taloudellinen tilanne (tarvittavien laitteiden hankinta ja päivittäminen on hankalaa), langattomien verkkojen katvealueet jne. Tulee huomioida tarpeenmukaisia yleisiä, esteettömiä, henkilökohtaisia palveluja kaikille kansalaisille sekä lisäksi henkilökohtaisia erityispalveluja. Em. haasteet koskevat muitakin kuin vain vammaisia henkilöitä.
Vammaisen henkilön kannalta liikkumisen välttämätön apuväline, kuten pyörätuolin yllättävässä hajoamisessa tarvitaan priorisointia tämän apuvälineen huollon ja korjauksen osalta. Palveluntuottajien aukioloaikoja apuvälinehuollon osalta tulee tarkastella niin, että akuuteissa tilanteissa palvelutarpeisiin vastaaminen ja esim. iltaisin ja viikonloppuisin on välttämättömyys. (Perustuslain 19 §:n 1 momentti edellyttää välttämätöntä huolenpitoa niiden henkilöiden osalta, jotka eivät kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa.) On tarpeen määritellä tahot, joista on mahdollisuus saada monenlaisiin tarpeisiin apuvälineitä ja esim. lyhytaikaiseen lainaan tarkoitettuja apuvälineitä kuten esim. kyynärsauvoja.
Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa on tärkeää huomioida matkojen tekemisen mahdollisuus vaikeavammaisillekin soveltuvalla turvallisella kalustolla ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (invataksit, esteettömät taksit). Taksikaluston laatu ja sopivuus on tärkeää ja mahdollisuus käyttää kuljetuspalvelumatkoja 24/7 myös reuna alueilla.
Lisäksi Invalidiliitto ry:n tarkentavia kannanottoja on hyödynnettävissä vammaisten ihmisten apuun ja tukeen liittyvät erityispalvelut vammaislainsäädännön uudistuksessa lausunnosta: https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/oikeilla-palveluilla-oikeanlaisia-ratkaisuja

Toiminta - ja menettelytavoissa, miten asiakaspalautteet ja mahdolliset valvovien viran-omaisten kannanotot, päätökset ja ratkaisut hoidetaan on tärkeää huomioida myös maa-kunnallisessa palvelujen valvonnassa ja laajasti vammaisten ihmisten palveluiden kehit-tämisessä. Vammaisten ihmisten palveluiden toteutumista ja palveluiden järjestämistä sekä laatua vammaisten palveluiden toteutumisen osalta on seurattava myös maakunta-tasolla. Vammaisten ihmisten palveluiden huomioiminen tulee sisällyttää osaksi maakuntastrategiaa.

Viitasaarella 15.toukokuuta 2018

Tarja Honkanen Taito Ohmero
järjestöasiantuntija puheenjohtaja
Invalidiliitto ry/Sisä-Suomi aluetoiminta Wiitaseudun Invalidit ry

Pekka Friman Tapio Kinnunen
puheenjohtaja puheenjohtaja
Karstulan Seudun Invalidit ry Saarijärven Invalidit ry

Satu-Maria Virtanen Juha Salostie
puheenjohtaja puheenjohtaja
Jyväskylän Seudun Invalidit ry Äänekosken Seudun Invali-dit ry

Simo Jämsä
puheenjohtaja
Keurusseudun Invalidit ry