Ruusuja ja risuja sekä vapaita ajatuksia ja pohdintoja suunnitelman jatkotyöstämiseen.
Basuppgifter
Avslutat: 15.5.2018
Ruusuja ja risuja sekä vapaita ajatuksia ja pohdintoja suunnitelman jatkotyöstämiseen.
Lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelman osaan 2
Keski-Suomen eläkeläisjärjstöjen neutottelukunta
14. maj 2018 klockan 17.01.36
1/2
Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta
Lausunto Keski-Suomen järjestämissuunnitelman osaan 2
Yleistä
Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntaan (KEN) kuuluu 12 kuuden keskisuomalaisen eläkeläisjärjestön piiriyhdistyksen nimeämää edustajaa. Toimimme yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa tavoitteenamme pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen yhteistyön tekeminen hyvän ja aktiivisen vanhenemisen tukemiseksi Keski-Suomessa.
Olemme antaneet erillisen lausunnon Keski-Suomen järjestämissuunnitelman 1- osaan. Oheisessa lausunnossamme järjestämissuunnitelman osaan 2 haluamme kiinnittää huomiota digitalisaation aiheuttamiin ongelmiin ikäihmisten arkielämässä. Esitämme lausunnossamme myös ehdotuksen ongelmien korjaamiseksi.
Ihmisten yhdenvertaisuus palvelujen tavoitteena
Järjestämissuunnitelman kohdassa 4 todetaan, että maakunnan tehtävien ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden määrittelyn lähtökohtana ovat asiakkaiden palvelutarpeet. Määrittelyn tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta ja huomioida maakunnan eri osien väestöllisiä hyvinvointiin ja terveyteen sekä väestö- ja elinkeinorakenteeseen liittyviä erityispiirteitä.
Edelleen suunnitelmassa todetaan, että kaikki maakunnan järjestämät palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikkien palveluiden myöntämiskriteerien täyttävien asiakkaiden saatavissa. Kaikilla kriteerit täyttävillä asiakkailla on myös mahdollisuus käyttää sähköisiä palvelukanavia, valita mikä tahansa maakunnan alueella oleva, maakunnan oma tai maakunnan hyväksymän palvelutuottajan toimipaikka. Lisäksi suunnitelmassa kannustetaan palveluntuottajia digitalisoimaan kaikki ne toiminnot ja palvelut, jotka on mahdollista tarjota asiakkaille sähköisesti.
Kaikki ihmiset eivät hallitse tietotekniikkaa
Edellä mainitut tavoitteet ovat tärkeitä ja kannatettavia, ja niiden hyväksi myös eläkeläisjärjestöt ovat sitoutuneita toimimaan. Ikäihmisten keskuudessa on kuitenkin suhteellisen paljon henkilöitä, joilla on puutteelliset mahdollisuudet hyödyntää digitaalista viestintää.
Tietokoneen tai älypuhelimen puute tai käytön osaamattomuus johtaa tilanteeseen, jossa kansalainen ei ole tasa-arvoisessa asemassa niihin henkilöihin nähden, joilla on nämä laitteet ja joilla niiden käytön osaaminen on hallinnassa. Ongelma on paisumassa suureksi lähes kaikkien arkielämän palveluiden osalta, mikä aiheuttaa osalle ikäihmisiä suoranaista hyvinvointivajetta ja lisää muusta yhteiskunnasta eristäytymisen tunnetta.
Järjestämissuunnitelmassa luvataan, että palveluiden saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja. Miten tämä toteutetaan, ei ilmene suunnitelmasta. Koska digitalisaatio on peruuttamaton
2/2
kehityksen suunta, lupaus varmistaa palvelujen saatavuus ja saavutettavuus muilla keinoin tulee olemaan yhteiskunnalle haastava tehtävä ja aiheuttaa huomattavia kustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa digitaalisten palvelujen käyttö olisi jokaisen ihmisen omassa hallinnassa.
Vaikka digitaidot lisääntyvätkin yhteiskunnassa koko ajan ja ongelma poistuu vähitellen lunnollisen kehityksen tuloksena, erityisesti vanhemman ikäpolven joukossa on edelleen runsaasti miehiä ja naisia, jotka tulevat pitkään kärsimään digitalisaation aiheuttamasta toimintavajauksesta muihin kansalaisiin verrattuna.
Tämä tosiasia pitää selkeästi tunnistaa ja ongelman poistamiseksi tulee tehdä todellisia ratkaisuja.
Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan esitys
1) Keski-Suomen maakunta käynnistää selvityksen niistä ikäihmisistä, joilla ei ole digitaalisia yhteydenpitovälineitä käytössään. Eläkeläisjärjestöt voisivat olla apuna selvityksen tekemisessä,koska niillä on laaja kontaktiverkko ja hyvä paikallistuntemus kuntatasolla.
2) Niille ikäihmisille, joilla ei ole digitaalisia yhteydenpitovälineitä, mutta jotka ilmoittavat olevansa halukkaita niiden käyttöön arjen toimintoja helpottaakseen, hankitaan tarveharkintaan perustuen joko kokonaan tai osittain yhteiskunnan toimesta digitaaliseen yhteydenpitoon soveliaat laitteet/sovelias laite.
3) Maakunta/kunta vastaa laitteiden henkilökohtaisen käyttökoulutuksen järjestämisestä palkkaamalla tätä tehtävää varten esim. ict-alan opiskelijoita tai muita vastaavia henkilöitä. Myös eläkeläisjärjestöjen laaja vapaaehtoisverkosto voisi olla apuna koulutuksen toteuttamisessa.
4) Ratkaistava on myös se, kuuluuko välineiden hankinnasta sekä koulutuksen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset maakunnan vaiko kunnan vastuulle.
Jyväskylässä 14.5.2018
Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta
Raimo Sopo
Puheenjohtaja