Täällä voi käydä aiheeseen liittyvää keskustelua, joka ei sovi minkään olemassa olevan toimenpidesuosituksen alle.
Basuppgifter
Avslutat: 9.5.2018
Täällä voi käydä aiheeseen liittyvää keskustelua, joka ei sovi minkään olemassa olevan toimenpidesuosituksen alle.
Ennaltaehkäisevää huomiointia
Yksinasuvat ry
9. maj 2018 klockan 16.04.26
Yksinasuvat ry on ainoa kolmannen sektorin toimija Suomessa, joka valvoo yksinasuvien etuja ja on ensimmäisenä nostanut keskusteluun yksinasuvien yhteiskunnallisen aseman maassamme. Tätä työtä on tehty ensin Turusta käsin Suomen Yksinelävät ry:n nimellä, vuodesta 2015 eteenpäin Helsingistä käsin Yksinasuvat ry:n nimellä. Näkökulma on vuosien saatossa tarkentunut yksinasuvien taloudellisen yhdenvertaisuuden puutteisiin suhteessa pariskunnissa eläviin yksilöihin. Yksinasuvat ovat lopulta myös suurin viimesijaisten sosiaalitukien saaja. Kuten toimenpidesuosituksissakin todetaan, olemme heterogeeninen joukko. Parhaiten selviävät ne, joilla on onni myötä ja jotka saavat säilyttää työpaikkansa. Säännölliset, kohtuulliset tulot pitävät yksinasuvan jotenkin pinnalla, vaikka elintaso ei pariskunnan puoliskon tasalle yltäisikään. Tästä pitävät huolen korkeat asumisen kustannukset, skaalaetujen puuttuminen kulutuksessa, verotuksen epäkohdat - esmerkiksi korkea arvonlisävero ja kotitalousvähennyksen epäsuhta verrattuna pariskuntiin, työasuntovähennyksen puuttuminen kokonaan, toisin kuin perheellisiltä. Taloudellinen epävarmuus yhdistettynä sosiaalisen tuen puutteeseen voi uuvuttaa vahvemmankin. Noin 30% yksinasuvista on pienituloisia, pariskunnissa elävistä yksilöistä vain 6-7%. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen voidaan puhua matteus-vaikutuksesta. Perusteluna sille, että asioihin ei puututa, kuulee joskus todettavan, että "itsepähän olette valinneet yksinasumisen". Tämä on käsittämätön yleistys ja paikkansa pitämätön väite. Entä onko yksinasuminen valintana sellainen asia, joka ansaitsee tulla taloudellisesti sanktioiduksi esimerkiksi verotuksessa? Miten tämä olisi perusteltavissa? Yksinasuminen onkin syytä ottaa tulevaisuudessa huomioon taustamuuttujana kaikilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla päätöksiä tehtäessä. Tämä on paitsi yhdenvertaisuuskysymys, myös koko kansantalouden kannalta oleellinen kysymys. Yli miljoonan suomalaisen ostovoimalla on merkitystä.
Jutta Järvinen