Tässä voit kommenoida Itämeren kaloihin tai dioksiineihin liittyvää päätöksentekoa. Miten sitä pitäisi Suomessa tehdä? Onko ulkomailta esimerkkejä onnistumisista?
Basuppgifter
Avslutat: 5.12.2018
Miten Suomessa pitäisi tehdä Itämeren kaloihin liittyviä päätöksiä? Entä dioksiineihin liittyviä päätöksiä?
Pratbubbla 3
Diskussion
|
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Diskussionen har avslutats
Silakan puolesta
Biologi
21. november 2018 klockan 12.33.26
Kaupallinen rannikkokalastus on käytännössä häviämässä muutamassa vuodessa vahinkoeläinten (hylje ja merimetso) puristuksessa. Ikääntyneet kalastajat luopuvat ammatista eikä nuoria ole tulossa alalle. Luonnonkalan tarjonta nojaa jatkossa sisävesikalaan ja avomereltä pyydettävään silakka- ja kilohailisaaliiseen. Suuret volyymit ovat silakassa, jonka elintarvikekäyttö on kuitenkin vähentynyt neljäsosaan 2000-luvun aikana. Nykyisellään sitä syödään enää 300 g/henkilö/vuosi, eli eipä ole ongelma dioksiinien kertymisen kannalta. Kaikenlaiset toimet silakan syönnin edistämiseksi olisivat tervetulleita. Kansanterveys ja Suomen vaihtotase kiittävät.
Järjen käyttö on tärkeintä
28. november 2018 klockan 16.13.09
Tärkeintä on järjen käyttö, kuten THL nyt ansiokkaasti onkin tehnyt. Kansalaisille ei pidä maalata uhkakuvia. Keskusteluissa on hyvä tuoda esille ammattikalastajien terveystutkimus 2000-luvun alussa. Ammattikalastajat syövät Itämeren kalaa paljon enemmän kuin keskivertokansalaiset, ja kalastajien dioksiinipitoisuudet ovatkin moninkertaiset muihin verrattuna (Tuomisto ja Vartiainen 2004). Laajassa ammattikalastajien terveystutkimuksessa todettiin, että runsaasta altistumisestaan huolimatta kalastajat olivat lähes kaikilla mittapuilla mitattuna terveempiä kuin keskivertokansalaiset (mm. Turunen, THL). Kalastajilla oli suurempi kuolleisuus ainoastaan hukkumiseen ja meriliikenneonnettomuuksiin liittyen.