Kysely kaivostoiminnasta ja kaivoslainsäädännöstä

Kaivoslaki sinällään on melko toimiva laki. Joitain pieniä muutoksia lakiin tulisi tehdä. Malminetsinnän maksimiaika on nykyisin vain 15 vuotta. Nykyisellä hyvin hitaalla ja byrokraattisella luvituksella 15 vuotta ei riitä mihinkään. Suurimmat ongelmat tutkimusten eteniseksi johtuvat laajasta valitusoikeudesta, eli kaiken maailman järjestöt voivat julistautua asiantuntijoiksia ja pitkittää lupien voimaantuloa vuosikausia. Näin ollen tutkimus etenee usein hyvin hitaasti ja vain osittain täytäntöönpanon avulla mutta maksimi 15 v. kuluu koko ajan. Alueista luopumisen pitäisi olla myös helpompaa. Nykyisin lupaviranomainen joutuu tekemään täyden päätöksen, mikäli yhtiö on tutkimusten tuloksena päätynyt luopumaan tietyistä alueistaan. Aivan liian raskas prosessi, kun luopumisessa ei ole haitan kärsijöitä.
Verotuksen osalta tulisi tarkastella koko elinkeinon verotuskokonaisuutta, ei vain määrätä ylimääräistä veroa kaiken muun päälle. Tasavertaisuus ja tuottoon perustuva, ja paikalliselle tasolle (kunta) tuleva jonkinlainen vero voisi toimia ja lisätä esim. sosiaalista hyäksyttävyyttä. Nykyisellään maksettavat maanomistajamaksut valuvat Metsähallitukselle ja katoavat paikalliselta tasolta kokonaan. Toki tuottoa tulee itse toiminnasta ja alueelle tulevasta työvoimasta mutta varsinaiset verotulot jäävät kunnan osalta suhteettoman pieniksi ja valtion kassa hyötyy taas suhteettoman paljon. Maanomistajamaksut malminetsintävaiheessa ovat myös suhteettoman suuret verrattuna mihin muualle tahansa. Ulkomaista rahoitusta tarvittaisiin huomattavasti enemmän, jotta mahdollisia malmiesiintymiä voitaisiin jatkossakin löytää ja paikantaa. Kansallista rahoitusta malminetsinään ei ole saatavilla. Vain 1/1000 malminetsintäprojektista ylipäätään johtaa taloudellisesti hyödynnettävissä olevan esiintymän löytymiseen. Kaivostoiminnan verotus siinä vaiheessa, kun kaivos alkaa todella tuottaa jotain, olisi ok. Malminetsintä sitä vastoin ei tuota muuta kuin tietoa.

Suurimmat ongelmatt kaivoksiin liittyen eivät johdu kaivoslaista. Kaivoslaki kyllä toimii. Suurimmat ongelmat tulevat Ympäristönsuojelulaista ja/tai sen puolen viranomaistoiminnasta. Kaivos- ja ympäristövakuudet asetetaan eri viranomaisten toimesta ja ne omn tarkoitettu eri asioihin. Ympäristövakuus tulee YSL:sta, eli mikäli niihin halutaan muutoksia, on syytä tarkastella oikeaa lakia eikä syyttää Kaivoslakia täysin eri puolen ongelmista. Luvituksen yhtenäistäminen helpotttaisi myös kansalaisten osallistumista ja luvituksen ymmärtämistä. Nykyisellään lupia myönnetään malminetsintään liittyen mm. Kaivoslain, Luononnsuojelulain, Vesilain ja YSL:n perusteella. Esim. LS-laki ei ole lainkaan täytäntöönpanokelpoinen, mikä on todella huono asia ja hidastuttaa projekteja vuosilla jo tutkimusvaiheessa.