Kysely kaivostoiminnasta ja kaivoslainsäädännöstä

KAIVOSLAIN TOIMIVUUS:
1. Varaus/ valtaus
Sain 11/2013 Tukesilta ilmoituksen Dragon yhtiön jo 10/2010 varanneen metsätilani Kuusamossa ja hakevan nyt alueelle valtausta. Kun Kuusamon kaupunki päätti ettei alueelle kaivoksia kaavoiteta, luopui Dragon, mutta varasi perustamalleen uudelle yhtiölle 900 neliökilometriin laajennetun alueen. Lakisääteisen 2 vuoden sijasta tilani ollut jo kohta 9 vuotta varattuna kaivosyhtiölle ilman euronkaan maksua kenellekään.
Korjausehdotus: Varaukselle euroa/ha maksu, menkööt se vaikka kokonaan valtiolle, jolloin se rajoittaisi sekä aluekokoa, että varausaikaa ja rajoittaisi aikakeplotteluakin. Ja varaus voimaan vasta hyväksyttäessä, jolloin jo varaus voitaisiin jopa kilpailuttaa: euroa/ha.
2. Kaivoslaki/ teollisuuslaitosten yritystuet
Mineraalien louhinta ja rikasteena ulos vienti ei ole teollista toimintaa, vaan raaka-aineen hankintaa teollisuudelle, kuten esim. Metsähallituksen puunhankinta. Kun ei valmisteta tuotteita hinta+alv myyntiin, on alv-palautus kaivosyhtiöle perusteetonta yritystukea. Samoin kaivoslain mukaiset yritystuet, joista esimerkkinä: vuonna 2012 Kittilän kultakaivokselle 1,5 milj. louhintatuki, vaikka kaivos louhi 52,2 % liikevoitolla. FQM Kevitsan 5 milj. yritystuki kaivostiehen heti sen jälkeen, kun se oli maksanut bulvaaniyhtiölle, valtion sille lahjoittamasta Kevitsasta 300 miljoonaa?
Kaivoslaki/ verolait
Kevitsa:
Valtio lahjoitti GTK:n löytämän Kevitsan, sekä sen ja Outokumpu Oy:n kaivoksen vain toteutusta vailla olevat tutkimukset bulvaaniyhtiölle, joka myi ne varsinaiselle rakentaja-kaivosyhtiölle noin 300 miljoonalla. Omistajana Suomen valtio ei saanut euroakaan, ei edes veroeuroa. FQM Kevitsa-yhtiölle se poiki yhteisöveron kiertämiseksi 15 milj./vuosi lisäpoiston ja lisäksi vuosittaisilla korkokulukonstailulla kotiuttaa 50 -60 miljoonaa / vuosi liikevoittoja Kevitsalta verottomana. Tuosta 300 milj. euron kenkkäyksestä valtiolle tuli vielä yhteensä 13 – 15 milj./vuosi lisämenetys yhteisöverossa. Esimerkkiä FQM Kevitsa tilinpäätöstiedoista: Vuodet 2014 + 2015: Liikevaihto yht. 301 milj. rahoituskulut (korot) omalle konsernille 181 milj.
Kaivoksen rakentaminen 2009–2012 maksoi 386 milj. euroa, myyntihinta vuonna 2016 Bolidenille oli 650 milj. euroa, josta malmivarojen osuus noin 400 miljoonaa euroa. Se ei tuonut malmivarojen omistajalle, Suomelle, euroakaan, ei edes yhtään veroeuroa, mutta antaa Bolidenille 20 milj. euron vuosittaisen lisä-poistoedun, josta koituu valtiolle yhteisöveromenetystä 4 milj. euroa/vuosi; ja miten mahtaa Boliden hyödyntää 650 milj. euron rahoituskulujen tarjoamat mahdollisuudet verokikkailussa? Verosäädökset / kaivoslaki kaipaa peruskorjausta.
3. Kaivos/ työllisyys – suurta harhaa
Kevitsan rakentaminen alkoi 2009. TEM:n tilasto: Vuonna 2008 Sodankylän työvoima oli 4125 josta kortistossa 488; työssä, yrittäjänä tai omillaan eläviä 3637. Vuonna 2017 vastaavat luvut: 4056 – 466 – 3590. Pitäjän työvoima ja työpaikan omaavien luku on kaivoskaudella vähentynyt, vaikka pitäjällä ahertaa jo toinen suuri kaivosyhtiö (Sakatti) mainostaen parhaillaan jopa 100 henkilön työllistäjänä ja Pahtavaaran kultakaivoksellakin on ollut jotain elämää.
FQM-yhtiön pääjohtaja kävi Sodankylässä 2009 ja lupasi Kevitsan tarjoavan 200 – 250 vuosityöpaikkaa. Vuodesta 2012 alkaen sekä FQM että Boliden ovat mainostaneet kaivoksen suoraan ja urakoitsijoiden kautta työllistävän noin 700 henkilöä, ”joista pääosa Sodankyläläisiä”. (TV. 8.3.2019). Totuus liikkunee parissa sadassa vuosityöpaikassa, kuten FQM :n johto jo perustamispäätöksessään työvoimatarpeeksi ilmoitti. Sitä todistavat myös Sodankylän työtuloverojen kertymät: Vuonna 2009 tuli 21,4 milj. vuonna 2018 26,0 milj. euroa. Kasvu 0,5 milj./vuosi, tulee jo veroäyrin hinnan 0,5 prosenttiyksikön korotuksesta (0,7 milj./vuosi) ja palkkojen vuosikorotuksista. Myös ”kultakunta” Kittilä on joutunut kaivoskaudella nostamaan veroprosenttinsa 19 aina 20:25 lukuun ja lisäksi ajautunut Lapin velkaisimmaksi kunnaksi.
Kaivos on tehokas muiden työpaikkojen tappaja:
Kevitsa tappoi heti alkuun Sodankylästä rekkoja, rekka- ja konekuskeja työllistäneen, vuonna 1992 perustetun ja 50 työntekijän vahvuuteen nousseen Hasetec Oy:n. Joku 1-2 hengen pikkuyrittäjä myös lopetti, siirtyen kaivoksen leipiin.
Lapin liiton tilastossa vuonna 2008 sodankyläläisiä ”pendelöi” työssä toisella paikkakunnalla 145, vuonna 2012 enää 10. Kaivosyhtiö ei kalastellut kortistossa, vaan työelämässä, sen yritteliäintä osaa, itse itsensä työllistäviä. Sekin tappaa työpaikkoja paitsi kaivoskunnasta, yritteliäisyyden tappajana Suomesta.
Kaivoslaki 2011 on jo sovellettu:
Lupia on jo jaettu ja maksuja määrätty 2011 kaivoslakia soveltaen ja kaivosoikeudet kenkäten. 1965 kaivoslaki olisi antanut oikeudet rojalttien perimiseen esim. Kevitsan kaivosoikeuksista, kuten oli tehty vuosia aiemmin Kittilän kultakaivoksen kohdalla, mutta ne 2011 lain mukaisesti kenkättiin bulvaaniyhtiölle, joka rahasti niiden edelleen myynnillä 300 miljoonaa euroa. Kaivoslaki 1965 ei velvoittanut kenkkäämään malmirikkauksiamme, mutta 2011 laki velvoittaa.
Lakia sovelletaan myös louhintakorvauksiin, vaikka 1965 laki olisi meille paljon parempi. Se kun määräsi maan omistajalle maksettavaksi: ”kohtuullinen louhintakorvaus, jota vahvistettaessa otettava huomioon kaivoskivennäisten arvo, käyttömahdollisuudet, markkinoiminen ja muut kaivoskivennäisten taloudelliseen arvoon vaikuttavat perusteet”
Muut havainnot:
Kaivoslaki 2011 on poistanut kaikki 1965 kaivoslain meille Suomeen mahdollistamat tulon määritykset lakisääteisiksi kenkkäyksiksi ulkomaille. Se on eritoten Lapissa muita elinkeinoja ja Lapin tulevaisuutta ahmien syövä laillistetun ryöstön laki. Se syntyi, kun ”oli pudottu kehityksen kelkasta”, kuten yksi lain säätäneen hallituksen ministereistä, Paavo Väyrynen , tunnusti satapäisen joukon edessä jo 7 vuotta sitten. Laki olisi syytä kumota ja valmistella täysin uusi kaivoslaki pikaisesti, että ehtisimme edes osan maaperämme rikkauksista pelastaa kotomaamme hyödyksi.