Vi tar gärna emot kommentarer och synpunkter på systemen med avbytarservice för lantbruksföretagare och pälsdjursuppfödare och vikariehjälp för renskötare.
Basuppgifter
Avslutat: 10.5.2020
Dela med dig av din erfarenhet av hur avbytarservicen fungerar och idéer om hur den kan utvecklas.
Pratbubbla 153
Diskussion
|
Sosiaali- ja terveysministeriö
Diskussionen har avslutats
eläintyömarkkina
Katri Karkinen
26. mars 2020 klockan 14.19.17
perhetiloilla ei usein ajatella, että työ olisi jotenkin markkina-asia. Mutta lomittajan näkökulmasta hän on yksi eläintyömarkkinan osapuoli. Lomittajan mahdollisuus keskustella työehdoista on erikoinen, joska neuvotteluosapuolia on paljon. Tietenkin on olemassa varsinaiset työsopimuksen allekirjoittajat, mutta myös tehtävien laatu ja sijainti kuuluvat työehtoihin. Miten työmarkkinoita säädellään? Työmarkkinaosapuolet voivat odottaa tukea julkiselta vallalta. Lomituslainsäädännössä voitaisi selkeyttää lomittajan asemaa työmarkkinoilla niin, ettei hän olisi vain yksi monista kuntasektorin silmukoista. Lomittaja tarvitsee parempaa työvakuutusta, jotta hänellä olisi selkeä kuva työn vastuista jamahdollisuus uralla etenemiseen.
Katri Karkinen
30. mars 2020 klockan 16.13.57
Lomittajien työnantajuus on hajallaan: karjanomistaja, kunta, Mela, lomitusyritykset ja valvojana sosiaali- ja terveysministeriö. Lomittajien työmarkkina-asema on heikko, ja se on entisestään heikentynyt kuntien lomitushallinnon keskittämisen seurauksena. Ketkä lopulta ovatkaan lomittajien neuvottelujen osapuolia, jos työehtoja haluttaisiin korjata. Heitä edustaa Maatalouslomittajat ry, joka neuvottelee Jytyn yhtenä jäsenenä julkisten alojen työehdoista.
Nyt on tarpeellista kääntää katse työntekijöihin. Eläintyön arvo nousee paremmalla palkalla, paremmin suunnitellulla työajalla, turvallisuuden ja eläkkeen nostamisella. Kun viimeinen muuttoaalto maaseudulta pyyhkii pois työikäiset, ei riitä pelkkä lomituslain sääntöjen viilaaminen.
Edellisen hallituksen aikaan sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti, ettei maatalouslomitusta saa yhtiöittää, ja nykyisen hallituksen aikana sopijapuolet halutaan säilyttää sellaisina kuin ne 1990-luvulla oli sovittu. Tosiasiassa yksityistäminen etenee, koska lomittajista on pulaa. Työvoimapulaan vastataan hyväksymällä kunnallisen palvelun ohitse lomitusyritykset.
Ja samaan aikaan lihan ja maidon markkinat kasvavat, mutta kaikki eläintyöntekijät eivät pääse osalliseksi tästä menestyksestä oli sitten kysymys karjanhoitajasta tai lomittajasta. Raha liikkuu ruokakaupan vähittäismyynnissä, muttei ulotu tuottavan työn tekijöihin. Turkistarhaajilla on nahkamyyntiin perustuva eläkekassa. Eikö ideaa voisi soveltaa maitoon ja lihaan? Vanhojen monimutkaisten lomitussääntöjen sijaan olisi tarpeen päästä selkeään ja vahvaan työmarkkinasopimukseen.
”Kokenut konkari”
26. april 2020 klockan 21.29.43
Kunnallisella maatalouslomittajalla on yksi ja ainoa työnantaja, kunta (paikallisyksikön kunta) tai muussa tapauksessa hän on yksityisen toimijan palveluksessa.