Vi tar gärna emot kommentarer och synpunkter på systemen med avbytarservice för lantbruksföretagare och pälsdjursuppfödare och vikariehjälp för renskötare.
Basuppgifter
Avslutat: 10.5.2020
Dela med dig av din erfarenhet av hur avbytarservicen fungerar och idéer om hur den kan utvecklas.
Pratbubbla 153
Diskussion
|
Sosiaali- ja terveysministeriö
Diskussionen har avslutats
STM:n kommentteja kootusti keskustelussa tähän asti tulleisiin teemoihin:
@MikkoR
9. april 2020 klockan 14.51.33
1) Kuntien paikallisyksiköiden toimivuutta koskevat huomiot ovat hyviä ja niistä mielellämme otamme lisää kommentteja. Samoin konkreettisia ideoita siihen, miten paikallisyksiöiden toimivuutta voitaisiin parantaa.
2) Kuntien toimiessa lomittajien työnantajina, työehdot tulevat KVTESin mukaisesti. Toisenlainen organisointi voisi olla tähänkin ratkaisu. Mitä ajatuksia ja ideoita tämä teissä herättää?
3) Lomittajien työajasta: tilan kokonaistyöajan määräytymiseen ja lomittajan työajan määräy-tymiseen ollaan miettimässä ratkaisuja. Otamme mielellämme vastaan tähän liittyviä ideoita ja ajatuksia. Yhtenä vaihtoehtona työpöydällä on, että tähän voitaisiin palata erikseen. Miten nämä kannattaisi määritellä?
4) Hevosten osalta tosiaan EU-säädökset edellyttävät, että lomituksen piirissä olisi vain alkutuotanto, koska lomitus kuuluu valtiontukisääntelyn piiriin, kuten keskustelussa on oikeasti todettu.
18.3. seminaariesityksessä aiheesta oli mainittu seuraavasti:
”Ravi- ja ratsuhevosia ei voisi enää jatkossa hoitaa lomituspalveluilla.
Ehdotuksen tausta on EU:n valtiontukisäännöissä. Ravi- ja ratsuhevoset eivät kuulu maatalouden ”alkutuotannon” piiriin.
Maatalouden alkutuotannolla tarkoitetaan maaperän ja kotieläintuotannon tuotteiden (muun muassa elävät eläimet sekä liha ja syötävät eläimen osat) tuotantoa toteuttamatta muita näi-den tuotteiden luonnetta muuttavia toimia.
Maatalouden alkutuotanto tarkoittaa siten käytännössä vain ruoaksi tai tuotteiksi kasvatettavien eläinten tuotantoa.”
5) Kaikki kotieläinyrittäjät eivät ole MYEL-vakuutuksen piirissä, uudistuksella parantaa kotieläintuottajien yhdenvertaisuutta. Eläkevakuutus on aina pakollinen, mutta hieman eri asia.
Tässä vielä linkki editoituun Lomitus-seminaariin:
Tallenteet pitää ladata tuolta Dropboxista, sillä jos niitä katsoo suoraan käyttäen tuota dropboxin esikatselutoimintoa, on laatu huonompi ja katsottavissa on vain pätkistä tunti.
https://www.dropbox.com/sh/dn71oy6rod7wqwz/AABKgS-LxZ0b_8FK15kHPUBOa?dl=0
Muistutamme vielä lopuksi, että keskustelussa tulisi käyttää kunnioittavaa ja asiallista kieltä.
Lomittaja X
11. april 2020 klockan 14.28.01
1) Paikallisyksiköiden toimintaa voisi parantaa vähentämällä paikallisyksiköiden lukumäärää. Näin ohjaus ja valvonta helpottuisi. Kun paikallisyksikköjä olisi lukumääräisesti vähemmän olisi toiminnatkin helpompi yhdenmukaistaa.
Melalle voisi antaa jo luvan muodostaa 40 000- 50 000 lomituspäivän suuruisia yksiköitä.
Kunta voisi edelleen toimia järjestäjänä aluksi, mutta Melalle tulisi tähdentää, että asukasluvultaan suurempi kunta ei automaattisesti hoida lomitusyksikköä paremmin.
Kun varsinainen lomitushallinnon uudistus toteutetaan on hyvä pohtia maakunnan tai valtion hallinnoimaa lomitusta. Lomitus kuitenkin tulee toteuttaa suurimmaksi osaksi tai kokonaan julkisena palveluna, jolloin se sopii paremmin myös EU tuki sääntelyyn.
Itse järjestettyä lomitusta on haluttu säilyttää vaihtoehtona tai jopa lisätä sitä. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua EU tukisääntelyn osalta, että tuleeko itsejärjestetyn lomituksen osalta tukien kasautumisvaikutus suurenevilla tiloilla liian suureksi.
Kokonaan julkisesti järjestetty lomituspalvelu voi olla helpompi perustella viljelijän sosiaaliturvan ja jaksamisen kannalta, kun julkinen palvelu on paremmin valvottua.
2) KVTES on puutteistaan huolimatta varsin hyvä.
Yksityinen Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on vielä huonompi mikä heikentäisi entisestään lomittajien saatavuutta. Todennäköistä on, että varsinkin alle 50 vuotiaat lomittajat kaikkoavat muille aloille, jos työehdot vielä heikkenevät.
Ehkäpä valtion toimintojen alla organisointi voisi toimia jonkin viraston alaisena.
Keskusteluissa esitetty täysiaikaisten lomittajien säännöllisen työajan alentaminen on mielenkiintoinen ajatus ja sitä voitaisiin ehkä rahoittaa vähentyneillä sairauspoissaolo kustannuksilla ja sillä ettei tykyvyttömyyseläkkeet lisäänny ja korotetut eläkemaksut kasva.
Ehkä osa voitaisiin rahoittaa yhden työehtokierroksen palkankorotuksilla, jolloin korotusta ei tulisi. Loput rahoitettaisiin budjettivaroin.
Jos täysiaikaisen lomittajan säännöllinen työaika alenisi, voitaisiin osa-aikaisia täysiaikaistaa. Nykyiset Osa-aikaiset hyötyisivät suhteellisesti eniten täysiaikaistamisen myötä.
Säännöllisen työajan alentamisen johdosta ei tarvitsisi pohtia lomittajille lisätöitä.
Pitkällä aikavälillä työkyvyttömyys eläkkeiden määrän lisääntyminen vähenisi. Samoin alan houkuttelevuus voisi lisääntyä nuorten keskuudessa.
Sopiva tavoite säännöllisen työajan laskulle voisi olla 7 tunnin säännöllinen työaika työpäivässä.
Ministeriön johdolla voitaisiin aloittaa asiasta alustava kehityskeskustelu työmarkkina osapuolten kesken, kun nykyiset neuvottelut ovat päättyneet.
Samalla nähtäisiin voidaanko fyysisesti raskaalla alalla työuria pidentää alentamalla täysiaikaisen työntekijän säännöllistä työaikaa.
5) Yhdenvertaisuus on tässäkin kannatettavaa, mutta on mahdollista, että jotain rajoituksia joudutaan rajoittamaan, sillä osa tiloista on hyvin suuria.
Suurien tilojen kohdalla voi useista eri tukilajeista muodostua tukien kasautumista ei toivotulla tavalla.
epeli
11. april 2020 klockan 15.00.18
Selkokielellä kiitos!
Lomittaja X
11. april 2020 klockan 17.10.51
Puhelin vähän temppuili joten taisi mennä väärään ketjuun.
Voitko kertoa mihin kohtaan haluat selvennystä?
epeli
11. april 2020 klockan 17.57.38
Miten nämä ehdotukset parantaa sen lomittajan asemaa?Isommat yksiköt, lisää lomittajien ajoja ilma työaikaan laskemista. Miten KVTES on hyvä?, Sillä voi myös huonontaa, kuten on nähty. Miten niiden lomittajien jotka, jostain kumman syystä , ovat säilyttäneet täyden työajan. Osa - aikaistamalla ne. Parannetaan osa-aikaisten asemaa?. Säännöllistä työaikaa alentamalla poistuisi pohdinta työajoista? Miten sen palkan kävisi? Rajoituksia joudutaan rajoittamaan?..tässä näin aluksi
Lomittaja X
11. april 2020 klockan 18.35.03
Täysiaikaisen nykyinen palkka 140 tunnin työmäärällä. Silloin kaikki lomittajat jotka ovat 140 tunnilla tai sen yli olisivat täysi aikaisia.
Sitä tarkoittaa täysiaikaisen säännöllisen työajan alentaminen.
KVTESsillä on olemassa oleva vaihtoehto, joka on Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus. Siellä on yksityisen puolen lomittajien työehdot, jotka ovat KVTESsia huonommat.
Palkka on huonompi. Jos joudut työtapaturmaan sen palkkaus on huonompi.
Ja monta muuta kohtaa.
Jos Mela olisi järjestämisvastuussa työnantajana niin silloin noudatettaisiin sitä huonompaa.
Eu vahtii jokaisen tilan tukia kahdella tapaa.
Tukikohtainen seuranta ja kaikki tuet yhteen laskettuna. Tähän kuuluu myös lomitus.
Suurilla tiloilla voi kaikkien tukien yhteisarvo olla huomattavan suuri.
Jolloin EU voi alkaa katsomaan kieroon.
Siksi pitää pohtia joudutaanko joidenkin tukien saantia rajoittamaan.
Suuret tilat saavat runsaasti säännöllisiä tukia, joten voi olla tarpeen rajoittaa esimerkiksi oikeutta lomitukseen.
Lain esitöissä asia pitää kuitenkin huomioida aiempaa paremmin, vaikka käytännön toimenpiteisiin ei tarvitsisikaan ryhtyä.
epeli
11. april 2020 klockan 18.53.29
Mitä se lomittajien asemaan liittyy? Lomitus on jos lomittajia on. Jos ei ole ei lomititusta ole. Heikompia systeemiähän voidaan hakea vaikka pimeästä Afrikasta.
Lomittaja X
11. april 2020 klockan 20.31.06
Suomessa lomituspalveluita järjestetään EU:n poikkeusluvalla.
EU voi myös päättää, että Suomessa ei jatketa lomituspalveluita.
Se vaikuttaa lomittajien asemaan.
En aio enempää selventää kirjoituksiani sinulle.
epeli
14. april 2020 klockan 13.24.45
No.hyvä!
Maaseutuyrittäjä
3. maj 2020 klockan 22.23.09
Nykyinen lomituspalvelulaki lähtee pitkälti siitä ajatuksesta, että tilalla on isäntä, emäntä ja joku muu navetta kuin lypsyrobottipihatto. Tilakehitys on ollut sellainen, että enemmän on aivan toisenlaisia tiloja ja kyllä niissäkin kuuluisi olla lomaa yrittäjällä/yrittäjillä.
Robottipihatto on työnluonteelta aivan toisenlainen kuin parsi- tai lypsyasemapihatto. Työ pitää hallita aivan eri systeemillä eli tietokoneen kautta. Siihen tarvittaan lomittajan uudelleen koulutus eikä se ole yrittäjän tehtävä (perehdytys on eri asia). Ei kaikkkien lomittajien tarvitse olla vielä tällä hetkellä robottitaitoisia, mutta jotta yrittäjä voi olla oikeasti lomalla, näitäkin lomittajia tarvitaan. Ja olisi tarvittu jo jonkin aikaa.
Kehitys on vaikuttanut myös siihen, että yksi yrittäjä voi hallita aiempaa isompaa yksikköä, mutta voi tarvita apuna työntekijää (jolla todellakin on työaika, viikkovapaat, lomat) tai perheenjäsenen osa-aikaista apua. Näiden ei pitäisi estää yrittäjän kokopäiväistä lomaa. Nykysäädöksillä yrittäjän lomapäivästä puuttuvat lomitustunnit tekee yleensä yrittäjä itse. Perheenjäsenen pakollinen myel pitäisi olla mahdollista jo 25 %:n työpanoksella. Nykyisin se on vähintään 50 % ja tarkkaillaan tulorekisterin kautta. Se on epätasapuolinen siksi, että jos perheenjäsen on esim. viranomais- tai neuvojatehtävässä, palkka on parempi kuin maaseudun työehtosopimuksessa , vaikka tunnit olisi suuremmat. Usein perheenjäsenen työpanoksella on kuitenkin oleellinen merkitys ja senkin pitäisi oikeuttaa lomaan.
Robottipihatoissa työaika ei ole enää aina sama tai jaotu kiinteisiin ilta- ja aamunavetoihin. Se on sitä maatilojen työaikajoustoa, johon lomahallinnonkin tulisi sopeutua lomituksissa.
Lomittaja X
6. maj 2020 klockan 14.02.16
” Kehitys on vaikuttanut myös siihen, että yksi yrittäjä voi hallita aiempaa isompaa yksikköä, mutta voi tarvita apuna työntekijää (jolla todellakin on työaika, viikkovapaat, lomat) tai perheenjäsenen osa-aikaista apua.”
” Robottipihatoissa työaika ei ole enää aina sama tai jaotu kiinteisiin ilta- ja aamunavetoihin. Se on sitä maatilojen työaikajoustoa, johon lomahallinnonkin tulisi sopeutua lomituksissa.”
Mielenkiintoista on, että yrittäjä hahmottaa, että tilan työntekijällä on työajat ja lomat.
Kuitenkaan yrittäjä ei hahmota, että myös lomittajilla on ne työajat ja lomat.
Lomittajien ei kuulu tehdä niitä työntekijän tehtäviä, eikä sen osa-aikaisen yrittäjän tehtäviä.
He tekevät tehtävänsä myös yrittäjän loman aikana.
Lomahallinnnon ei tarvitse mitenkään erityisen poikkeavasti sopeutua robottitiloihin, sillä niissä ei ole kovinkaan paljon merkitystä, sillä milloin lomitus työ tehdään. Ylimääräisiä robottitiloista johtuvia joustoja ei tarvita.
Mela on rajoittanut, lypsyrobotteihin annettavaa koulutusta, koska Melan mielestä on jo riittävästi robottitaitoisia lomittajia.
Kehittyvä yrittäjä
7. maj 2020 klockan 17.11.26
"Mielenkiintoista on, että yrittäjä hahmottaa, että tilan työntekijällä on työajat ja lomat.
Kuitenkaan yrittäjä ei hahmota, että myös lomittajilla on ne työajat ja lomat"
Kyllähän tähän nyt hiukan kaivataan ajattelutavan muutosta kaikilta osapuolilta. Tilan työntekijät ja yrittäjät joutuu turhan usein paikkaamaan saamatonta, peruttua yms. lomituspalvelua työkyvyttömänäkin ,vaikka siihen on lainsäädännöllinen oikeus jopa EU:n viljelijätukien täydentävissä ehdoissa. Osa-aikainenkin yrittäjä tekee monesti hyvinkin keskim. 8 h työpäivää tilalla yrityksen johtaminen kokonaisuudessaan mukaan lukien. Sekin vaatii monesti kellosta niitä tunteja ja varsinkin laadukasta vapaa-aikaa, jos sitä nyt siihen vuorokausi rytmiin sattuu mahtumaan. Suomen maatalous kehittyy entistä huimempaa vauhtia ja kyllähän kaikkien sidosryhmien täytyy pysyä perässä yrittäjyyttä tukevana. Pelikenttä on globaali ja tasoitusta ei kannata antaa liikaa muille tuottajamaille. Muutenhan ne menee ohi oikealta ja vasemmalta. Paljon aukoo silmiä kun tekee opintomatkoja ja tilakäyntejä ulkomaille.