Björnstammens utbredning, storlek och stamuppskattning

Pratbubbla 21
Diskussion | Finlands viltcentral
Diskussionen har avslutats
  • Du kan få reda på björnobservationerna från din hemkommuns område från internetadressen riistahavainnot.fi. Känner du till björnsituationen i din hemkomun? Vilket skulle var det bästa sättet att få ut informationen?
  • Hur borde förvaltningen av björnstammen utvecklas?
  • Borde det finnas björn i hela landet eller endast i de glest bebyggda områdena?
  • Då man uppskattar björnstammens storlek är de lokala rovdjurskontaktpersonernas björnobservationer i nyckelställning. Borde uppgifter om björnstammen även samlas in på något annat sätt, hur?

Basuppgifter

Avslutat: 30.6.2016

Bilagor

Inga bilagor
Gör en anmälan

Se övriga kommentarer

Kannanhoitoalueet uusiksi

Användarens profilbild

etelänvetelä
5. maj 2016 klockan 4.52.30

Suhteellisen paljon luonnossa liikkuvana tiedän hyvin pitkälle kotikulmieni suurpetojen määrät ja olen tässä viime vuosina oppinut jo tietämään ja aavistamaan niiden liikkeet.
Myöskin ympäryskuntien alueilta tulee aika paljon tietoa kaverien kautta karhu ym suurpetohavainnoista.

Ensiksi haluaisin esittää pienen korjauksen edellisen kannanhoitosuunnitelman aluejakoon.
Eli vakiintunen kannan hoitoalueen rajausta olisi muokattava siten että alueeseen kuuluisi Kainuun riistakeskuksen alue poislukien ph-alue, Pohjois-Karjalan riistakeskuksen alue kokonaisuudessaan, Kaakkois-Suomen riistakeskuksen alue kokonaisuudessaan sekä Etelä-Savon riistakeskuksen alueelta Enonkosken rhy, Heinäveden rhy, Joroisten rhy, Juvan rhy, Kangaslammen rhy, Kerimäen rhy, Punkaharjun rhy, Puumalan rhy, Rantasalmen rhy, Savonlinnan rhy, Savonrannan rhy ja Sulkavan rhy alueet.

Tämä uusi aluejako siksi että karhukanta on kyseisellä alueella vakiintunut ja kestää jopa suuremmankin poistuman mitä esim levittäytymisvyöhykkeelle voidaan lupia myöntää.
Vakiintuneen kannan hoitoalueeella on myös paikoin, pääasiassa Itä-rajan pinnassa, ns tihentymiä joiden alueilla karhukanta kestäisi nykyistä suuremman poistuman.

Poronhoitoalue voitaisiin jakaa myös kolmeen alueeseen, Eteläinen , Itäinen ja Läntinen ph alue. Tällöin kannan suuruutta olisi helpompi säädellä lupamenettelyn keinoin.

Karhujen määrä on mielestäni nykyisellään aika hyvä, pientä määrän lisäystä voisi levittäytymisvyöhykkeelle sekä kehittyvän kannan hoitoalueelle ajatella. Etenkin jos näitä Itäisen-Suomen "ruuhkapaikkoja" saisi hieman väljemmiksi.

Kannan arviontimenetelmiin olisi saatettava haaskakuvausyrittäjille pakolliseksi ilmoittaa Tassussa haaskalla vierailevat surpedot ja niiden määrät. Yksilöinti on kumminkin alan ihmisille aika helppoa ja kuvista voi yksilöt ja niiden määrät vielä varmentaa.
Touhu noilla kuvaushaaskoilla on välillä aika villiä ja vilkasta eikä alueelta kumminkaan havaintoja juurikaan kerry.

Tiedossa on tapauksia esim susien osalta että samalla kuvaushaaskalla käy kaksi laumaa eli pitkälle toistakymmentä yksilöä ja havaintoja ei noista ole kuulemani mukaan ilmoitettu. (Olikohan 9 + 7 näiden laumojen silloiset koot)
Myöskin karhujen osalta on tiedossa tapauksia joissa samalla paikalla käy mm 5-7 aikuista ja pennut 5kpl eikä näistä ole kirjattu havaintoja muualle kuin omaan ja muiden valokuvaajien muistohin.

Gör en anmälan |