Motsvarar finansieringsmodellen projektets mål att skapa en stabil och förutsägbar finansiering som tryggar förmånstagarnas autonomi?

Hankkeen tavoite on kyseenalainen. Miksi julkisuuslain ulkopuolella toimiville edunsaajille halutaan turvata vakaa ja ennustettava rahoitus, kun sitä ei voida taata poliisille, puolustusvoimille, terveydenhuollolle eikä muillekaan julkisin varoin rahoitettaville kohteille? Yhteiskunnassa ei voi olla yhtä kaikilta heilahduksilta suojattua erityisrälssiä. Valtion avustuksista riippuvainen toimija ei voi olla autonominen.

Demokratiaan kuuluu, että eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä valtion menoista ja tuloista. Etenkin nykyisessä taloustilanteessa, jossa valtion velka on kivunnut 132 miljardiin, rahat tulisi käyttää ensisijaisesti lakisääteisten menojen kattamiseen. Useimmat Veikkauksen edunsaajista eivät tuota lakisääteisiä palveluita.

Julkisella rahalla olisi aina kyettävä tuottamaan palveluja parhaimmalla mahdollisella hyöty-laatusuhteella. Yhteisten rahojen käytölle on asetettu vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden vaatimus. Poikkeuksen muodostavat valtioavusteiset edunsaajat. Niiltä puuttuu uskottava vaikuttavuuden arviointi eivätkä ne eivät kuulu julkisuuslain piiriin. Jos järjestö ilmoittaa työllistämisprojektissaan tavoittaneensa 100 nuorta, se ei vielä kerro mitään siitä, kuinka moni on työllistynyt.

Edunsaajakentällä on myös runsaasti päällekkäistä toimintaa, sillä veikkaushäviöpotti on aina vuoteen 2019 asti kasvanut ja erilaisten rahoituskohteiden määrä lisääntynyt samaan tahtiin.

Liukuhihnarahoituksen sijaan edunsaajia on kannustettava omaan varainhankintaan ja toimintojen sopeuttamiseen. Ruohonjuuritason toiminnoista ei tarvitsisi supistaa. Säästötoimet voidaan kohdistaa suuriin lobbaukseen ja edunsalvontaan erikoistuneisiin kattojärjestöihin. Niiden harjoittamaa valtion rahan lobbaamista valtion rahalla ei voida pitää mielekkäänä yhteisten rahojen käyttönä.