Pyörä on usein nopein kulkuväline kaupungissa. Tampereen seudulla on kattava kevyen liikenteen verkosto. Vilkkaimmilla alueilla kävelijöille ja pyöräilijöille on omat kaistansa. Pyöräpysäköintipaikkoja on lisätty erityisesti keskuksissa ja joukkoliikenteen solmukohdissa.
Milloin ja miksi sinä valitset tai voisit valita polkupyörän kulkutavaksesi?
Basuppgifter
Avslutat: 14.4.2022
Pyörätielle pysäköinti, talvikunnossapito ja väylien yhtenäisyys
Opski
3. april 2022 klockan 13.06.42
Pyörätielle pysäköimiseen pitäisi puuttua. Tämä olisi pyöräliikenteen sujuvuutta helpottava toimenpide, joka saataisiin toteutettua kaikista pienimmällä budjetilla. Itse asiassa varmaan jopa tuottaisi kaupungille rahaa, jos palkattaisiin yksi pysäköinninvalvoja kävelemään pelkkää Puutarhakatua edestakaisin ja antamaan virhemaksuja pyörätielle pysäköiville. Yksi virhemaksu 60e, ja siellä on yleensä 3-4 autoa pyörätiellä samanaikaisesti. Jos lasketaan vaikka reilusti alakanttiin 10 virhemaksua per tunti. Työpäivässä ruokatunti ja tauot huomioiden 60 lappua, viikossa 300 lappua ja kuukaudessa 1300 lappua (x 60e/lappu) = 78 000e/kk = kuukaudessa kahden pysäköinninvalvojan vuoden palkat sivukuluineen kaupungin kassaan.
Talvikunnossapito pitäisi saada kiireen vilkkaa Oulun tasolle. Nollan kummallakin puolella sahaava lämpötila on vain tekosyy jättää kunnossapito kokonaan tekemättä ja taivastella kuinka sää on syyllinen huonolle pyöräteiden kunnolle. Jos aurataan polanne alle 1cm paksuuteen (kuten Oulussa tehdään), on meillä plussakelien saapuessa asfaltti näkyvissä. Täällä sepelöidään ihan tolkuttomasti tilanteissa joissa ei ole tarvetta: olen tänä vuonna nähnyt sepelöitävän 10cm syvää lumihankea, kuivaa aurattua pakkaslunta (joka ei ole millään tavalla liukas), syvää sohjoa (johon sepeli uppoa välittömästi), vesilätäköitä sekä sulaa asfalttia. Jos tuosta tarpeettomasta sepelöinnistä karsittaisiin, voisi ne traktoriajelut käyttää pyöräteiden auraamiseen, jolloin talvikunnossapidon laatu olisi parempaa ja kustannukset varmaan jopa laskisivat (Oulu käyttää huomattavasti Tamperetta vähemmän rahaa talvikunnossapitoon, koska siellä tehdään asiat järkevästi).
Kolmantena pointtina väylien yhtenäisyys. Pyöräväyliä piirtävien pitäisi käydä pyöräilemässä piirtämänsä reitti kaikista suunnista läpi ennen toteutusta ja miettiä vielä uudelleen, että olikos tämä nyt järkevästi mietitty. Hyvänä esimerkkinä tästä pyöräily Hatanpäältä Hämeenkadulle, joka menee kutakuinkin näin: Hatanpään valtatiellä pyörätie on ajoradan puolella, Tampereen valtatien risteyksessä pyörätie ja jalkakäytävä vaihtavat päittäin puolia, bussiaseman kohdalla on kyltit ainoastaan pyörätielle ja jalankulun sijaintia ei ole liikennemerkein osoitettu, Koskikeskuksen kohdalla pyöräily vaihtaa taas ajoradan puolelle, Ilveksen kohdalla on lyhyt matka yhdistettyä väylää, jonka jälkeen pyörätie siirtyy kosken puolelle ja jalankulku ajoradan puolelle. Tuon seurauksena jalankulkijat ja pyöräilijät ovat monessa kohdassa väärällä puolella, mikä huonontaa liikenteen sujuvuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita. Ja mikä ongelmallisinta, tämä on 1-2v sisään valmistunutta pyörätietä. Käy hyvin ilmi, että pyöräteitä piirtävät kaverit eivät itse liiku tänä päivänäkään pyörällä. Sen ymmärtäisin että vanha infra on kuraa, mutta kun pitää uusikin tehdä vähän sinne päin. Lisäksi Tampere on täynnä pyöräteitä, jotka vain loppuvat tyhjään jatkumatta yhtään missään. Yritä siinä sitten olla pyöräilemättä jalkakäytävällä.