Järjestöt osana hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta
Ks. Kommentit myös kohdassa “Järjestöyhteistyö osana toimintaa ohjaavia asiakirjoja”.
On tärkeää, että tämä osio on nostettu oman otsikkonsa alle, sillä hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutumiseksi järjestöjen mukana olo ja huomiointi osana koko palvelukokonaisuutta on suorastaan kriittinen kohta ja menestystekijä. Tämän vuoksi tämä osio kaipaisi huomattavasti enemmän “lihaa luiden ympärille”. Miten käytännössä varmistetaan, että järjestöt ovat tosiasiallisesti osa palvelukokonaisuutta ja asiakkaiden palvelupolkuja? Miten järjestöyhdyshenkilöt ja yhteistyön foorumit linkittyvät tähän?
Miten hyvinvointialue tulee seuraamaan ja varmistamaan järjestöyhteistyön laadukasta toteutumista ja kehittämään järjestöyhteistyön laatua osana omaa toimintaansa?
Asiakirjassa voisi olla oma kappaleensa asiakasohjauksen näkökulmasta: miten käytännössä huolehditaan siitä, että järjestöjen ja hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjaus toimii hyvin järjestöistä julkisiin palveluihin ja julkisista palveluista järjestöihin.
Palvelujen ja palvelupolkujen kehittäminen
Myös tässä osiossa olisi hyvä olla enemmän konkretiaa. Kuka käytännössä vastaa järjestöjen näkökulmasta ja osallisuudesta palvelujen kehittämisessä ja palvelupoluissa? Miten järjestöyhdyshenkilöt ja vaikuttamiselin linkittyvät tähän? Tekstin perusteella painotus näyttäytyy hiukan yksisuuntaiselta järjestöjen “hyödyntämiseltä”, sen sijaan että keskiössä olisi aito yhteistyö ja vuoropuhelu, jossa yhteinen kehittäminen palvelee kaikkia osapuolia ja yhteistä asiakasta eli asukasta.
Viestintäyhteistyö
Hienoa, että viestintäyhteistyön osiossa on nostettu esiin Lähellä.fi-palvelu yhtenä viestinnällistä yhteistyötä vahvistavana tekijänä ja paikkana (niin asukkaille, järjestöille kuin hyvinvointialueen henkilöstölle) löytää järjestöjen toimintaa. Palvelu linkittyy vahvasti myös palvelupolkuihin, joten sen nostamista esiin myös ao. otsakkeen alla voisi pohtia lisäksi.
Olisi hyvä, jos tässä osiossa voitaisiin myös jollain tasolla määritellä resursseja tai vastuutahoja. Kenen vastuulla on järjestöviestinnän kokonaisuus, miten se liittyy järjestöyhdyshenkilöihin tai toimielimiin?
Lisäksi viestinnän keskeisenä näkökulmana vaikuttaisi tässä osiossa olevan ainoastaan palvelujen käyttäjiin eli asukkaisiin kohdentuva viestintä. Tämä on toki tärkeää, mutta miten käytännössä huolehditaan järjestöjen ja hyvinvointialueen välisestä viestinnästä ja tiedonkulusta, mikä on oleellinen osa yhteistyön mahdollistamista?
Muu yhteistyö
Miten yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueen välistä keskustelua käydään? Avustusten kohdalla mainitaan neuvottelusta kuntien tukemien toimintojen ja hyvinvointialueen tukevien toimintojen rajavedoista. Missä nämä neuvottelut käydään?
Järjestöyhteistyön periaatteet osa 3
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
18. oktober 2022 klockan 16.31.11
Järjestöt osana hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta
Ks. Kommentit myös kohdassa “Järjestöyhteistyö osana toimintaa ohjaavia asiakirjoja”.
On tärkeää, että tämä osio on nostettu oman otsikkonsa alle, sillä hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutumiseksi järjestöjen mukana olo ja huomiointi osana koko palvelukokonaisuutta on suorastaan kriittinen kohta ja menestystekijä. Tämän vuoksi tämä osio kaipaisi huomattavasti enemmän “lihaa luiden ympärille”. Miten käytännössä varmistetaan, että järjestöt ovat tosiasiallisesti osa palvelukokonaisuutta ja asiakkaiden palvelupolkuja? Miten järjestöyhdyshenkilöt ja yhteistyön foorumit linkittyvät tähän?
Miten hyvinvointialue tulee seuraamaan ja varmistamaan järjestöyhteistyön laadukasta toteutumista ja kehittämään järjestöyhteistyön laatua osana omaa toimintaansa?
Asiakirjassa voisi olla oma kappaleensa asiakasohjauksen näkökulmasta: miten käytännössä huolehditaan siitä, että järjestöjen ja hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjaus toimii hyvin järjestöistä julkisiin palveluihin ja julkisista palveluista järjestöihin.
Palvelujen ja palvelupolkujen kehittäminen
Myös tässä osiossa olisi hyvä olla enemmän konkretiaa. Kuka käytännössä vastaa järjestöjen näkökulmasta ja osallisuudesta palvelujen kehittämisessä ja palvelupoluissa? Miten järjestöyhdyshenkilöt ja vaikuttamiselin linkittyvät tähän? Tekstin perusteella painotus näyttäytyy hiukan yksisuuntaiselta järjestöjen “hyödyntämiseltä”, sen sijaan että keskiössä olisi aito yhteistyö ja vuoropuhelu, jossa yhteinen kehittäminen palvelee kaikkia osapuolia ja yhteistä asiakasta eli asukasta.
Viestintäyhteistyö
Hienoa, että viestintäyhteistyön osiossa on nostettu esiin Lähellä.fi-palvelu yhtenä viestinnällistä yhteistyötä vahvistavana tekijänä ja paikkana (niin asukkaille, järjestöille kuin hyvinvointialueen henkilöstölle) löytää järjestöjen toimintaa. Palvelu linkittyy vahvasti myös palvelupolkuihin, joten sen nostamista esiin myös ao. otsakkeen alla voisi pohtia lisäksi.
Olisi hyvä, jos tässä osiossa voitaisiin myös jollain tasolla määritellä resursseja tai vastuutahoja. Kenen vastuulla on järjestöviestinnän kokonaisuus, miten se liittyy järjestöyhdyshenkilöihin tai toimielimiin?
Lisäksi viestinnän keskeisenä näkökulmana vaikuttaisi tässä osiossa olevan ainoastaan palvelujen käyttäjiin eli asukkaisiin kohdentuva viestintä. Tämä on toki tärkeää, mutta miten käytännössä huolehditaan järjestöjen ja hyvinvointialueen välisestä viestinnästä ja tiedonkulusta, mikä on oleellinen osa yhteistyön mahdollistamista?
Muu yhteistyö
Miten yhdistysten, kuntien ja hyvinvointialueen välistä keskustelua käydään? Avustusten kohdalla mainitaan neuvottelusta kuntien tukemien toimintojen ja hyvinvointialueen tukevien toimintojen rajavedoista. Missä nämä neuvottelut käydään?