Sääntökirja on kirjoitettu niin että kyseessä olisi ikäihmisille suunnatut palvelut. Kohderyhmä on kuitenkin 18-64 vuotiaat. Palveluihin hakeutuu enenevässä määrin nuorempia asiakkaita. Joku täällä aiemmin jo kiinnitti huomiota ympärivuorokautisen palveluasumisen kuvaukseen: Ympärivuorokautisen palveluasumisen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, tuottaa hoivaa ja huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä sekä vastata asiakkaiden sairaanhoidollisiin tarpeisiin. Siirtyminen muuhun hoitopaikkaan (esim. sairaalaan) tapahtuu vain erityistilanteessa lääkärin tai palvelupäätöksen tehneen viranhaltijan suostumuksella. Asiakkaiden hoivan tarpeen lisääntyminen ei ole syy siirtymiseen pois toimintayksiköstä.
Miten sosiaalihuollon yksikössä vastataan sairaanhoidollisiin tarpeisiin? Ja ilmaisu muu hoitopaikka antaa vaikutelman että sen hetkinen paikkakin on hoitopaikka vaikka kyseessä lienee asumisyksikkö ja sillä hetkellä asiakkaan koti. Ja sairaalaan siirtymisestä ei voi päättää palvelupäätöksen tehnyt viranhaltija, joka tässä tapauksessa pitäisi olla sosiaalihuollon ammattihenkilö.
Olisiko hyvä puhua vähemmän hoivasta ja huolenpidosta ja keskittyä kuntoutumiseen liittyviin teemoihin koska se on tälle asiakasryhmälle olennaisempaa.
Yhteisöllisessä asumisessa puhutaan hälytys- ja hoitajakutsujärjestelmästä. Tämäkin viittaa enemmän laitosolosuhteisiin, ei asumiseen.
Ikäihmiset vai nuoret mielenterveysasiakkaat
Kenelle palvelut suunnattu
5. april 2023 klockan 11.42.53
Sääntökirja on kirjoitettu niin että kyseessä olisi ikäihmisille suunnatut palvelut. Kohderyhmä on kuitenkin 18-64 vuotiaat. Palveluihin hakeutuu enenevässä määrin nuorempia asiakkaita.
Joku täällä aiemmin jo kiinnitti huomiota ympärivuorokautisen palveluasumisen kuvaukseen: Ympärivuorokautisen palveluasumisen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, tuottaa hoivaa ja huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä sekä vastata asiakkaiden sairaanhoidollisiin tarpeisiin.
Siirtyminen muuhun hoitopaikkaan (esim. sairaalaan) tapahtuu vain erityistilanteessa lääkärin tai palvelupäätöksen tehneen viranhaltijan suostumuksella. Asiakkaiden hoivan tarpeen lisääntyminen ei ole syy siirtymiseen pois toimintayksiköstä.
Miten sosiaalihuollon yksikössä vastataan sairaanhoidollisiin tarpeisiin? Ja ilmaisu muu hoitopaikka antaa vaikutelman että sen hetkinen paikkakin on hoitopaikka vaikka kyseessä lienee asumisyksikkö ja sillä hetkellä asiakkaan koti. Ja sairaalaan siirtymisestä ei voi päättää palvelupäätöksen tehnyt viranhaltija, joka tässä tapauksessa pitäisi olla sosiaalihuollon ammattihenkilö.
Olisiko hyvä puhua vähemmän hoivasta ja huolenpidosta ja keskittyä kuntoutumiseen liittyviin teemoihin koska se on tälle asiakasryhmälle olennaisempaa.
Yhteisöllisessä asumisessa puhutaan hälytys- ja hoitajakutsujärjestelmästä. Tämäkin viittaa enemmän laitosolosuhteisiin, ei asumiseen.