Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Suunnitteluperusteista ja lähtökohdista
Markku Pelkonen
18. maj 2023 klockan 16.52.06
Suunnittelun yleisenä lähtökohtana näyttää olevan vakiomuotoiset ratkaisut katujen poikkileikkauksisssa ja tilantarpeessa, joka näyttää melko isolta. Peltotien pää on umpeutumassa, joten autojen läpiajoliikennettä ei enää ole. Kun Tammipääntien liikennemäärä on 1000 (KAVL), niin mahtaisiko Peltotien arkipäiväliikenne olla sitten alle 100, kun kadun pää umpeutuu ?
Katuluokituksesta on suunnitelma-asiakirjassa mainittu, että kadut (Peltotie ja Peltokuja) ovat tonttikatuja. Kaupungin ”Katujen poikkileikkausten suunnitteluohjeet” ohjeistuksessa mainitaan, että jalkakäytävä on tarpeen, kun liikennemäärä on yli 100 (KAVL). Tuota jalkakäytäväkysymystä tulisi pohtia tarkemmin ja perusteitakin.
Samoin perusteet Peltopolun rakentamiselle Rantatielle asti (jk+pp-tie) mietityttää, onko tälle yhteydelle todellista tarvetta ja ketä se palvelisi, kun yhteyksiä Tammipääntien suunnasta Pitkäjärvenrantaan on useita muitakin ? Lisäksi Pellonpään pp-tien rakentaminen on luontevaa, koska tälle lyhyelle osuudelle on muutenkin tulossa rakentamista (hulevesilinja). Jos perusteita todella löytyisi, niin siinä tapauksessa puistomaisempi ratkaisu olisi tarpeen, esimerkkinä Pihlajarinteessä Raitakujan päässä oleva puistomainen kapeahko väylä.
Kun kaupunki ottaa katualueen haltuunsa katujen rakentamisen myötä, tästä tulee myös kunnossapitovastuu.. Katualue on siirtynyt kaupungin omistukseen 30 vuotta sitten, aikoinaan tuli kutsu lunastuskokoukseen. Tiekuntaa ei ole ollut 30:een vuoteen, joten välitilassa on eletty, kun ei ole ollut kunnossapitoa, ylläpitoa vain (auraus, lanaus, suolaus/kastelu). Siksi on tervetullutta, että kunnossapitäjäkin alkaa löytyä ja ratkaisuja hulevesiongelmiin.
Tonttikaduilla ei sallita kadunvarsipysäköintiä, joten pysäköinti tapahtuu tonteilla sekä erillisillä pysäköintipaikoilla kuten Jupperinaukiolla ja Rantatien päässä. Tonttikatujen rakentaminen ilman päällystettä lienee kunnossa- ja ylläpidon kannalta jossain määrin haasteellista. Suunnittelussa voisi kuitenkin miettiä ns. kevennetyn kunnallistekniikan ratkaisuja joiltakin osin, jotta hieman massiiviselta vaikuttavaa rakentamista voisi sopeuttaa paikallisiin olosuhteisiin.
Katusuunnitelman selostuksessa todetaan, että kevyen liikenteen tiet (jk+pp) ovat reunakivellisiä lukuunottamatta Jupperinaukiota, joka on päällystämätön kivituhkapintainen. Reunakivien käyttö on mielestäni tarpeen vain, kun hulevesiä ei muutoin voida johtaa tarkoituksenmukaisesti – esimerkiksi kun tiellä on enemmän kaatoa ja vedet uhkaisivat valua asuintontille. Samoin asfalttipäällyste on tarpeen vain, jos jk+pp-tien jyrkkyys edellyttää kestävämpää päällystettä eroosion välttämiseksi. Lähtökohtaisesti tehtäköön siis kivituhkapinta jk+pp-teille.
Markku Pelkonen
18. maj 2023 klockan 18.22.59
Lisäyksenä: suunnitelmaselosteen tiivistelmässä ei ole mainittu Pellonpäätä, joka myös olisi uusi väylä.
Petri Pöyhönen
18. maj 2023 klockan 20.26.26
Kiitos Markulle hienosta päivityksestä !
100 KAVL (keskimääräinen arjen vuorokausiliikenne) kuulostaa tosi pieneltä lukemalta. Jos tuon määrän jakaisi vaikka 12 tunnille (olettaen että tyypillisestä vuorokaudesta puolet on vailla liikennettä), silloin 100/12 = 8 ajoneuvoa ajoneuvon ohitusta tunnissa. Tämä tarkoittaisi, että Peltotien alkupäässä havaittaisiin ajoneuvon ohitus jompaan kumpaan suuntaan 60/8 = 7,5 min välein. Tämä kuulostaa aika alhaiselta liikennemäärältä perusteeksi jalkakäytävän toteuttamiselle. Esimerkiksi kahden ajoneuvon kohtaaminen olisi tosi harvinainen tapahtuma (minkä myös arkikokemus vahvistaa).
Peltotiellä ja Peltokujalla on yhteensä 32 taloutta. Jos kussakin taloudessa on 2 autoa ja jokaisella autolla liikutaan kerran päivässä, silloin ajotapahtumia (meno ja paluu) tiellä on 2 x 32 x 2 = 128 (havaittuna Peltotien alkupäässä, loppupäässä tapahtumia on 4 vuorokaudessa).
Peltotie-Peltopolku-Pitkäjärvenranta -reitin sulkeminen eliminoi läpiajon ja epäilemättä vähentää toteutuvaa liikennettä.
Jos tällä päättyvällä tonttitiellä ajelevat vain naapurimme, voimme odottaa toiset huomioonottavaa ajotapaa. Olisi outoa, jos tällaisella päättyvällä kylätien pätkällä pitäisi ajatella, että jalankulkijat (pienet tai suuret) tarvitsisivat turvallisuutensa vuoksi erillisen jalkakäytävän.
Petri Pöyhönen
18. maj 2023 klockan 20.37.55
Tähän Pellonpään kohtaan laittaisin kysymysmerkin. Tämän reitin tarpeesta ei taida olla näyttöä. Haitta sen sijaan on ainakin osoitteessa Peltotie 9a. Tämä kiinteistö tulisi kolmelta suunnalta avoimen julkisen kulkuväylän raajamaksi. Kuulostaa kohtuuttomalta, ellei ole painavia yleisiä tarpeita väylän avaamiseen. Jos tämä olisi kylän ainoa pääsy Pitkäjärvenrantaan, silloin painavaa tarvetta voisi nähdä.
Se seikka, että Pellonpää-väyläksi piirretyllä reititykselle vedetään myös hulevesiviemäri ei mitenkään edellytä, että samaan paikkaan laitetaan myös kulkuväylä. Hulevesiviemärin tultua rakennetuksi alue voidaan ennallistaa vaikka niityksi ja istuttaa joitakin pensaita maastouttamaan tehyn kaivannon jäljet. Hulevesiviemärin rakentamisesta on ohimenevä haitta rakennusaikana. Toteutetusta väylästä on pysyvä haitta.
Petri Pöyhönen
18. maj 2023 klockan 20.55.09
Sitten vielä tästä haltuunotosta. En ole tienpidon asiantuntija, mutta sen verran ymmärrän, että hallinto toteuttaa tässä mielivaltaa antaessaan ymmärtää, että vain päällystetyt kadut voivat olla kaupungin kunnossapitovastuulla. Se on puhdas valinta, ei mikään välttämättömyys.
Jotakin perustetta voi olla siinä, että rakentamattomia teitä ei oteta hallinnon vastuulle. Tässä tapauksessa kaikki kadut rakennetaan. Kadut nykyleveydeltään (ei leveämmin) kaivetaan auki 4-6 m syvyyteen. Kun putket ja kaapelit ovat kaivannossa, seuraavaksi ajetaan uudet maat kaivantoon ja rakennetaan tien runko. Kun runko on tehty, ei ole mitään pakottavaa syytä laittaa päälle asfalttia. Myös sorapinta voidaan valita.
Hulevesiviemärin halkaisija ei liene 60 cm suurempi. Sellainen voidaan vaivatta upottaa nykyisille tielinjoille ilman tien leventämistarvetta. Voidaan myös jättää riittävästi varaa molemminpuolin siten, että tienreunuspuita ei tarvitse menettää. Samaan kaivantoon menevät helposti myös maakaapelit.
Rakennettu soratie on tavanomaisesti hoidettavissa ja ylläpidettävissä. Lumien auraus on näyttänyt onnistuvan hyvin nykyiselläänkin. Sen sijaan reunakivetyillä osuuksilla kivet ovat aurausten jäljiltä pitkin poikin. Oikein rakennetulle soratielle (etenkin kun se rakennetaan hulevesiviemärin päälle) ei vesi jää lätäköitymään sateen jäljiltä Kuoppaantuminen johtuu toistuvasta lätäköitymisestä ja se taas johtuu siitä, että tien pinnassa on väärä materiaali (liian hienojakoinen, savipitonen), joka pidättä veden tien pinnassa.
Kun kaupunki rakentaa meille soratien, ei löydy yhtäkään perustetta, jolla kaupunki voisi kieltäytyä 'haltuunotosta'. Jos kieltäytyisi, voisimme hyvin perustein vaatia kiinteistöveroista palautukset, joilla voimme teettää tienpidon.
Soratiellä hulevesien hallinta perustuu joko avo-ojiin (jotka purkavat hulevesikaivoihin) tai salaojiin (jotka purkavat hulevesikaivoihin).