Voit keskustella palveluverkkoon liittyvistä teemoista ja siitä, miten palveluverkkoa koskevat suunnitelmat vaikuttavat omaan arkeesi. Tai voit kirjoittaa keskuteluun vapaamuotoisen ehdotuksen tai idean palveluverkkoa koskien. Huomaathan, että jätät kommenttisi myös palvelukohtaisiin kysymyksiin.
Palveluverkkoa koskevat ehdotukset ovat osoitteessa www.hyvaks.fi/palveluverkko/osallistu
Ylläpito voi poistaa jo julkaistun viestin foorumilta, jos siihen ilmenee myöhemmin tarvetta. Poistamme viestin, jos se on lainvastainen, asiaton, loukkaava tai aiheeseen liittymätön. Foorumilla ei myöskään julkaista kaupallisia viestejä tai yksityishenkilön henkilö- tai yhteystietoja sisältäviä viestejä.
Basuppgifter
Avslutat: 23.3.2024
Ei hosuta
Pekka Autio
22. mars 2024 klockan 19.11.47
Terveys- ja sosiaalipalvelujen kattava saatavuus on myös turvallisuus- ja huoltovarmuusasia. Jos näitä palveluja ei ole tarjolla, ei niille ole myöskään tekijöitä. Kolmas sektori (eikä neljäskään) ei näitä palveluja pysty korvaamaan, ehkä joiltain osin täydentämään tarpeen vaatiessa. Onnettomuustilanteissa etävastaanotot eivät auta eivätkä kiertävät bussit. Tarvitaan tekeviä käsiä ja ajattelevia aivoja.
Pienillä paikkakunnilla tarvitaan terveysasemat henkilöstöineen ja tiloineen. Varmuuden vuoksi tiloissa olisi oltava myös joitain vuodepaikkoja.
Äänekoskella, Jämsässä ja Keuruulla olisi oltava sairaala päivystyksineen.
Äänekoski palvelee jo nyt laajaa aluetta. Usein matka Jyväskylään kestää pitkään ja kiiretapauksissa liian pitkään. Äänekoski on liikenteen solmukohta ja siellä on runsaasti teollisuutta. Olisi syytä perehtyä yritysten valmiussuunnitelmiin Äänekoskea koskevissa päätöksissä.
Jämsässä kasvaa turismi alueen vahvana taloudellisena toimijana. Se tuo isot joukot matkailijoita läpi vuoden. Terveydenhoidon palveluita käyttävät siis muutkin kuin jämsäläiset. Jämsä on myös liikenteen solmukohta ja vahva teollinen toimija, vaikka paperiteollisuus onkin vähentynyt. Täälläkin kannattaa perehtyä yritysten valmiussuunnitelmiin ja niiden riskianalyyseihin ennen päätöksiä.
Keuruu on väkiluvultaan taantuva ja ikääntyvä kaupunki. Siitä huolimatta, tai oikeastaan siksi Keuruu tarvitsee toimivat terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut. Vanhukset eivät ole digitaitoisia. Monet ikääntyneet asuvat kaukana keskustaajamasta ja heille on helpompi ottaa kela-taksi "kylälle" kuin lähteä seikkailemaan Jyväskylään. Matkaan Haapamäeltä tai Pihlajavedeltä Jyväskylään saa varata parisen tuntia, Keuruulle pääsee nopeammin.
Myös Muuramen terveyskeskuksessa pitäisi olla nykytasoinen toiminta ja ainakin ilta-aikainen päivystys Novan ruuhkia tasaamassa. Nykyinen laaja-alainen toiminta palvelee myös säynätsalolaisia ja korpilahtelaisia.
Toimivia terveyskeskuspalveluita Korpilahdella ja Säynätsalosta ei ole syytä lakkauttaa. Lääkärin vastaanotolle pääsee nopeasti kuten myös labrapalveluiden ääreen.
Korpilahden ennakoiva hammashoito oli aikoinaan ainutlaatuinen konsepti Suomessa. Se, jos jokin, säästi suun- ja muunkin terveydenhoidon kuluja. Toimintaan kuului myös se, että lääkärit tekivät työtä, jossa olivat parhaita. Hammashoitajat ja muu henkilöstö tekivät omilla erikoisaloillaan erinomaista työtä.
Samaan olisi pyrittävä koko Keski-Suomessa. Hyvä, ennakoiva ja toimivasti organisoitu perusterveydenhuolto on pitkällä aikavälillä säästö varsinkin, kun väestömme ikääntyy ja vaivat ovat moninaisia.
Tähän tarvitaan henkilöstöä ja myös tiloja. Digivastaanotoilla ja kameroita tiiraamalla ei kaikki onnistu. Tarvitaan kohtaamisia.