Kommentoi hyvinvointisuunnitelmaa 2024-2025

Hienoa että kulttuurihyvinvointi on nimetty suunnitelmassa, mutta aihe on vielä tässä versiossa kovin pinnallisesti esillä. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kulttuurihyvinvointi on ollut mukana elintapaohjauksen tarkistuslistalla jo vuodesta 2022, joten jo senkin kautta teeman liittäminen osallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelmiin käytännössä on erittäin tärkeää. Kulttuuri edistää yhteisöllisyyttä, ehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, antaa virikkeitä, tuo mielekkyyttä elämään, tukee mielenterveyttä sekä ylläpitää aktiivisuutta ja toimintakykyä. Kulttuurihyvinvointi on ilmiönä laaja toiminnan, kouluttamisen, kehittämisen ja tutkimuksen muodostama kokonaisuus. Kulttuurihyvinvoinnin toteuttamisessa korostuu taide- ja kulttuuritoimijoiden ammattimainen ja pitkäjänteinen yhteistyö muiden toimialojen kanssa. Ihmisen hyvinvoinnin olennaisena vaikuttimena on osallisuuden ja kuuluvuuden kokemus, joita kulttuuriset toiminnot matalalla kynnyksellä mahdollistavat ja tukevat.
Oikeus omaan kulttuuriperintöön, kulttuuriin ja taiteeseen ovat osa meidän jokaisen perus- ja ihmisoikeuksia. Nämä teemat kytkeytyvät tutkitusti ja vahvasti ihmisen identiteettiin ja sitä kautta myös hyvinvointiin ja osallisuuteen, sitä kautta ennalta ehkäisten myös turvallisuuteen. Oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti ovat YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslain turvattuja ihmisen kulttuurisia perusoikeuksia.
Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja mielekästä elämää. Toisaalta niitä voidaan käyttää myös tavoitteellisesti edistämään hyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin osaamisen vahvistaminen lappilaisten hyte-ammattilaisten keskuudessa on tärkeää, jotta elintapaohjauksessa kaiken ikäisille osataan tarjota ennaltaehkäiseviä tai elämäntilanteessa tukevia oikeanlaisia kulttuurisia palveluita. Kulttuurihyvinvointi pitäisi nykyisen tutkimustiedon valossa ehdottomasti lisätä suunnitelmassa osaksi lasten ja lapsiperheiden palveluita, nuorten palveluita, työikäisten palveluita, mielenterveyden palveluita sekä ikäihmisten palveluita. WHO:n raportti 2019 (What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review) suosittaa EU:n jäsenvaltioita muunmuassa jakamaan tietoa kansalaisilleen tutkituista taiteen ja kulttuurin vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin, suosittaa jäsenmaita panostamaan yhdyspintatoimintaan ja tunnustamaan ja käytännössä edistämään alan tutkittua tietoa ja vaikuttavuutta.

Lisää tietoa kulttuurihyvinvoinnin teemoista ja käytännön toimintamalleista voi löytää esimerkiksi osoitteen www.taikusydän.fi kautta, josta myös kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijoiden yhteystiedot ovat saatavilla.