Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

As Oy Lippasorsan (Nuumäentie 5) asukkaiden kannanotto Lippajärven ulkoilureittiin

Taloyhtiömme yhteisen näkemyksen mukaan Lippajärven ulkoilureitti toteutuu parhaiten niin, että se rakennetaan maksimissaan 1,5m- levyiseksi, kivituhkapintaiseksi luontopoluksi ilman valaistusta, hyödyntäen nykyisiä ulkoilureittejä ja katuverkkoa. Perustelut:
1) LUONTOARVOT:
• Lippajärvi on Espoon vanhin linnustonsuojelualue ja sellaisena vaalittava. Kaikkien saavutettavissa oleva asfalttitie kiertää jo koko järven ja luonnonsuojelualueella on polku.
• Keiron Oy:n tekemä luontoselvitys (30.11.23). Selvityksessä mainitaan luonnonsuojelulaissa (§ 54) suojeltava tervaleppäluhta, joka tulvii voimakkaasti keväisin. Tulvavesi nousisi ulkoilureitin päälle. Selvityksessä löytyi uhanalaisia lintulajeja sekä viitasammakon, liito-oravan, saukon ja lepakoiden reviirit. Lepakkokanta häiriintyisi valaistuksesta sekä päiväpiilopuiden kaatamisesta. Puiden kaataminen yhteensä 4-6m leveältä kaistaleelta reitin ympäriltä heikentäisi myös linnuston elinoloja merkittävästi. Puiden harvennus tulisi vain jatkumaan turvallisen reitin ylläpitona.
• Itä-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa 2021-2031 Lippajärven reunametsistä iso osa on tunnistettu luontoarvoiltaan vanhojen metsien Metso I-luokkaan kuuluvaksi ja osa PEFC-kriteerit täyttäväksi. Rakentamalla tai pengertämällä ei saa estää veden kulkua metsissä.
• Myllykylän Kalastusosakaskunta hoitaa Lippajärven säännöstelypatoa, jonka se ei toivo vaarantuvan. Veden pinnan korkeus vaikuttaa ratkaisevasti luhtien olemassaoloon. Luhdat toimivat tärkeänä elinympäristönä kasvistolle, hyönteisille ja eläimille. Petokala toutain pitää järven puhtaana roskakaloista. Toutaimen kuteminen vaarantuisi maanmuokkaustöissä sekä lisääntyvässä virkistyskäytössä. Kuteminen pitää turvata, ettei vaivalla puhdistetun Lippajärven veden laatu jälleen heikkene javirkistyskäyttö lopu.
• Asukkaiden omat lintu- ja saukkohavainnot. Esimerkiksi erittäin uhanalaiset varpunen, viherpeippo ja nokikana tarvitsevat nykyiset puunsa ja pensaansa. Arempikin nokkavarpunen pystyy pesimään alueella. Saukko pesii alueella. Saukon pesät ovat tiukasti suojeltuja lisääntymispaikkoja.
2) TEKNINEN TOTEUTUS HANKALAA JA KALLISTA: Isot maansiirtotyöt mäkisissä ja kallioisissa kohdissa sekä nykyisten rakenteiden purku on sekä hankalaa että kallista.
3) TURVALLISUUS: Kaavailtu reitti menisi hyvin läheltä taloja. Miten asia vaikuttaa asukkaiden turvallisuuteen?
4) TALVIKUNNOSSAPITO JA ROSKAAMINEN: Hoitaisiko kaupunki talvikunnossapidon ja roskat?
5) MOPOT: Leveä reitti saattaisi houkutella myös moottoroituja ajoneuvoja, kuten mopoja ja moottoripyöriä. Klo 22 jälkeen pitää taata asukkaiden yörauha.
6) LOPPUPÄÄTELMÄT: Suomen valtio on mukana EU:n ennallistamishankkeessa, jossa jo menetettyjä luontotyyppejä ennallistetaan. Ei tehdä Lippajärvestä menetettyä. Toivomme kaupungilta ennemmin rahallista panostusta järven rehevöitymisen estämiseen sekä vieraslajien poistoon. yst hallitus