Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut asian näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit johtavat kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Keskustelu vie kaupunkiamme eteenpäin.
Keskusteluihin voit osallistua joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Oman nimen käyttäminen antaa kommenteille usein nimimerkkiä enemmän painoarvoa keskustelussa. Jos et halua käyttää omaa nimeäsi, valitse nimimerkki, joka ei loukkaa muita keskustelijoita ja on helposti tunnistettavissa nimimerkiksi. Eli se ei siis ole tavanomaisen nimen kaltainen.
Kirjoittaja on aina vastuussa tekstistään. Valvomme keskustelua arkisin klo 8-16 välisenä aikana. Poistamme sopimattomat kommentit. Edellytämme, että verkkokeskustelu käydään hyvässä hengessä ja muiden keskustelijoiden näkemyksiä kunnioittaen.
Keskustelupalstoilla noudatamme seuraavaa etikettiä:
- Tutustu aineistoon ja pysy aiheessa. Harkitse mitä kirjoitat.
- Näkemyksesi on meille tärkeä. Kuuntele muita, kysy ja perustele näkemyksesi.
- Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Tiivis ja napakka teksti on pitkää selostusta parempi.
- Ole kohtelias ja rakentava. Älä loukkaa kenenkään kunniaa tai yksityisyyttä.
- Vältä kiroilua ja isoilla kirjaimilla kirjoittamista eli huutamista!
- Julkisen palvelun media on mainoksista vapaa. Ethän mainosta tapahtumia, tuotteita, palveluita tai tee suoraa poliittista tai uskonnollista mainontaa.
Suunnitelmat löydät liitteenä painamalla tekstiosion alla olevaa "Näytä lisätiedot" -nappia.
Järven virkistysarvoa voidaan lisätä luontoa tuhoamatta
Elina Lappalainen, Asunto-Oy Säästökehä pj
14. september 2024 klockan 9.31.43
Vastustamme Espoon ulkoilureittisuunnitelmaa ja tätä esitystä.
Sen sijaan Suomen Luonnonsuojeluliiton Espoon osastolla (Espyy) on erinomainen kompromissiesitys, joka myös turvaisi luontoarvot ja alueen uhanalaisten lajien säilymisen sekä lajien moninaisuuden. Jos alueelle pitää jokin reitti rakentaa, tällainen polku parantaisi alueen virkistyskäyttöä. Joka tapauksessa pohjoisosa on ryteikköä, josta ei synny järvinäköalaa vaikka siellä olisi ulkoilureitti. Kosteikossa on terveleppää, pajua ja kaislikkoa. Kaupungin suunnitelmassa sinne on rakennettu 1,2 metriä leveä siltamainen "pitkospuu", jonka rakenteiden ja rakentamisen vaikutukset tulvivalle alueelle tulee myös selvittää. Kapeampi pitkospuurakenne voisi olla luonnolle parempi.
Järven pohjoisosassa voisi toteuttaa kapean luontopolun, 0,5 metriä leveänä niin, että se kulkisi luonnonsuojelualueella pitkospuina.
https://www.sll.fi/espoo/2024/09/02/kapea-luontopolku-lippajarvelle-parempi-kuin-massiivinen-ulkoilutie/
"Lippajärven pohjoisosassa kulkee rantaa pitkin jo nyt kaunis polku. Se lähtee Nuumäentieltä Pirunraja-nimisestä paikasta luonnonsuojelualueen läpi kulkeva viemärilinjan kautta K-kaupalle. Reitti toimisi pienellä tasoituksella hyvin puoli metriä leveänä luontopolkuna. Rakentamisen kulut olisivat murto-osa ehdotetusta ja luontoarvot säilyisivät. Luontopolku ohjaisi rauhalliseen kulkemiseen.
Pirunrajan kautta kulkeva polku lyhentäisi ulkoilureittiä muutaman sata metriä alkupäästä, mutta vastineeksi vältettäisiin jyrkkä jyrkkä 10 metrin nousu Nuumäen päälle."
Lisäksi alueen uimarantoja kannattaisi kehittää: Lippajärven ja Vilniemen uimarannat ovat nuhjuisia. Vilniemen uimarannalle on kaivattu yhteistä laituria, jolta saisi kalastaa. Järvelle voisi päästä nykyistä mukavammin ja helpommin myös ilman sen luontoarvojen tuhoamista!