Prosessikuvaus on riittävä ja sisältöä on paljon. Sisällöllisesti ollaan oikeilla vesillä. Abstrakti teksti ei tavoita ja innosta eri sektoreiden asiantuntijoita vaan lähinnä tki-yleisasiantuntijaa: puuttuu viestinnällistä iskevyyttä.

Jokaisen suomalaisen rooli innovaatioiden tuottajina ja edistäjinä (hyviä esimerkkejä on paljon). Tämän kannustaminen jatkossakin.

Tiekartassa täytyisi yleisen hyvyyden sijaan pyrkiä määrittelemään strategiset toimialat, joilla Suomi voi tulevaisuudessa menestyä. Satsaaminen vähän kaikkeen voi johtaa siihen, ettei Suomi ole hyvä missään. Suomelle myönteisten toimialojen ja niiden osa-alueiden tunnistamiseen pitäisi panostaa vahvasti.

KAsvu- ja innovaatioekosysteemien erilaiset ratkaisut ja volyymit on tarpeen tuoda esille selkeämmin. Kaiken ei tarvitse olla suurta ja kansainvälistä, sillä nykyisinkin pk-yritykset pyörittävät suurta osaa valtakunnan työpaikoista. Visiossa on tuotava vahvemmin esiin myös tutkimus-, innovaatio- ja korkeakoulupolitiikan suunnan muuttaminen yhteistyöhön kilpailun sijaan. Sikäli korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rahoitusmallien olisi syytä muuttua.

Ks. edellä! Miksi pääsykokeista luovutaan????

Jotenkin tuntuu, että elinkeinoelämä puuttuu??

Selkokielisyys (liikaa vaikeakielisiä termejä) ja maanläheinen focus muutamaan asiaan: koulutuksen/tutkimuksen laatu, vuorovaikutusta lisää yritysmaailmaan ja valmius tarttua käsillä oleviin/tuleviin tärkeisiin teemoihin.

Päätös korjata OECD:n innovaatiojärjestelmästämme raportoimat puutteet.

Toimnepiteiden määrittäminen ja priorisointi

TINin linjaukset tiekartassa tulee luonnollisesti olla karkeita. Ongelma tämän ohjelman toteuttamisessa voi olla se, että vastaavia tavoitteita on esitetty jo usean vuoden ajan. Miten tavoitteet ja toimenpiteet ajatellaan nyt saatavan maaliin?