Meillä olisi mahdollisuus olla vahvoja valikoiduilla erityisaloilla mutta monella sovellusalalla olemme vain soveltajia ja seuraajia. Ja ainahan voidaan tehdä kv yhteistyötä. Päätökseteon tukemisessa on paljon potentiaalia mutta parasta olisi hoitaa tekoälyn ja ihmisen roolitus oikein eikä esim kuvitella että ihminen voidaan korvata tekoälyllä kaikkialla - monella alalla teköäly voi tukea ihmistä mainiosti.
Ilman tekoälyn tuomaa tehokkuuden lisäystä emme ole kilpailukykyisiä. Pudotus tulisi olemaan raju. Tekoäly mahdollistaa palveluiden skaalautumisen tuhansia kertoja nopeammiksi kuin mitä ne ovat nykyjään. Tämä vie työpaikkoja, mutta samalla joidenkin palveluiden halpuus tekee mahdolliseksi uusia toimintoja, joihin ennen ei olisi ollut varaa. Esimerkiksi tulevaisuudessa voimme kärätä sydänkäyrää jatkuvasti, ja samalla analysoida sen häiriöt samalla tarkkuudella kuin lääkärikin. Järjestelmä, jossa lääkärit tekisivät analyysin kaikille käyttäjille, on taloudellisesti kestämätön, koska kerätyn sydänkäyrän määrä olisi valtava.
Jos Suomi ei halua jäädä vain soveltajaksi (eli yksinomaan ostaa muualla kehitettyä teknologiaa), tulisi panostaa sellaisten tekoälyn osa-alueiden ja sovellusten paikantamiseen, joilla voi realistisesti menestyä myös kansainvälisesti.
Riskeihin lukeutuu se, että teknologiaa muuttaa yhteiskuntaa paljon nopeammin kuin mihin siihen Suomessa kyetään vastaamaan. Tämä näkyy jo, kun teknologian kannalta melko stabiilissakin tilanteessa hallituksella on vaikeuksia pysyä ulkoisten muutosten mukana.
Tekoäly tuo haasteita yritysten liikeoimintaan, nopeuttamalla kiertonopeutta ja katteita; henkilöstön ja johdon osaamistason nostamista Case esimerkkien kautta; joissa Suomi oppii hyödyntämään ensimmäisen maana muiden kehittämää tekniikkaa. Samaan aikaan käynnissä muutakin digitalisaation tuomaa muutosta joka tuo yritys kenttään muurroksia. Julkisella puolella tulee vaikeuksia hyödyntää ja yhdistää tietojärjetelmiä ( ml. sote) jotta se voisi hyötyä tekoälystä. Nopeimmin vaikutukset tulnevat verkkokauppojen liiketoimintaan ( SalesForce tms alustatalouden moottorit) markkinoinnin ja kaupan avuksi. Koneoppiminen ( robotit) tulevat vapauttamaan työntekijöiden aikaa hankaliin tapauksiin, sekä kasvattamaan toiminnannopeutta. Nämä luovat uusia työpaikkoja tekoälyn osaajille.
Suurimmat mahdollisuudet liittyvät automatisaatioon. Enemmän ns. triviaaleja tehtäviä voidaan hoitaa tekoälyn avulla ja sitä kautta saavuttaa suuria kustannussäästöjä. Esimerkiksi tällä hetkellä maamme laajuisesti meillä on huutava pula ohjelmistoalan osaajista, mutta kokemukseni perusteella suurin osa alalla olevista joutuu silti tekemään hyvin paljon ns. triviaaleja asioita. Tekoälyn avulla voisimme esimerkiksi löytää ratkaisun osaajapulaamme, kun vapautamme tämän suuren aivotyövoiman kognitiivisesti vaativampiin tehtäviin.
Jos Sipilän hallitus päättää niin tulee ww3
Jos pystymme toimimaan eturintamassa, voimme saada edes jonkin aikaa kestävän suhteellisen edun. Jos hyvin käy, jonkin aikaa voi olla pidempikin ajanjakso. Suomalaiset yritykset ja yhteisöt ryhtyvät joka tapauksessa tekoälyä käyttämään, joko täällä tai muualla kehitettyä ja se tulee aiheuttamaan suuria mullistuksia ihmisten työllistymiseen ja ylipäänsä työelämään. Jos näihin mullistuksiin ei reagoida, yhteiskunnan jakautuminen pahenee.
Työpaikat vähenevät, tuottavuus/tehokkuus lisääntyy.
Mahdollistaa entistä enemmän ihmisiä keskittymään olennaiseen. Epäolennaiset tukitehtävät voi teettää koneelle. Riskinä että yritetään saada kone inhimilliseksi jolloin oleellista jää toteuttamatta, kuten inhimillisyys.