1. Satsata hankinnoissa monistettaviin ratkaisuihin eikä "räätälöinteihin". Hansel-prosessi romukoppaan ja osaamista ostoihin sekä projektinhallintaan.
2. Linjata selkeät tavoitteet tehokkuusparannuksille - esim korvata 30% julkisten työvoimasta tekoälyllä 15v sisään
3. Kohdistaa yritystuet innovaatioihin ja tehokkuutta parantaviin ratkaisuihin jotka kasvattavat henkistä pääomaa yrityksessä sekä samalla Suomessa
1. Perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen suunnattujen professorien määrän tuplaaminen. 2. Kotimaisen tuotannon suosiminen tekoälyä sisältävien järjestelmien hankinnoissa (protektionismi, EU-ongelmat?). 3. Peruskoulun ja lukion uudistaminen niin, että vähintään 10 % väestöstä oppii vaativia relevantteja taitoja (oikeanlaista matemaattista, algoritmista ja systeemistä ajattelua) ajoissa.
eddeliset kolme aivät valmistu vuodessa => turvattu jatkumo kaikille toimenpiteille aiankin 5 vuodeksi
Koulutus, tutkimus ja kansainvälisyys. Riittävän kunnianhimoisiin haasteisiin tarttuminen.
- Koulutuksen sisällön selkeyttäminen. Mihin panostamme ja mihin emme.
- Toimiva yliopisto ohjelmoinnin opettamisee/kehittämisee/tutkimiseen.
- Rahoitusta yliopistolle
1. tutkimusryhmien tukeminen: pitkäjänteisiä ei-tuloskeskeisiä rahoituksia
2. korkeakoulutuksen kehittäminen: Vanhojen tutkinto-ohjelmien suuntaamista tarkemmin tekoälyn ja ohjelmistokehityksen puolelle.
3. Monitieteellisiä linkkejä kasvatustieteiden, lääketieteen ja tietojenkäsittelytieteen välille: verkoston perustaminen
- Artificial Fintelligence innovaatio-ohjelma (kolme vuotta, vähintään 5 M€/vuosi)
- Jotta saataisiin enemmän ikäluokan terävintä kärkeä suuntautumaan IT-alalle ja sitä kautta osaajia myöskin tekoälyn pariin, niin perustan pitäisi olla kunnossa. Helpoiten tässä auttaisi perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, jolloin kaikki perusopetuksen toiminta olisi laadukkaampaa. Nyt koulutusjärjestelmä vuotaa varsinkin perustasolla. Pudokkaiden määrä kasvaa, se vetää kerrannaisvaikutuksina koko ikäluokkaa alaspäin ja kaventaa myöskin osaajien keihäänkärkeä.
- Teknologiakasvatuksen tuominen vahvemmin peruskouluun ja sen vakiinnuttaminen osaksi perusopetusta. Teknologiakasvatuksen mahdollisuus on nimenomaan uusien näkymien avaajana, jolloin oppilaat osaisivat suuntautua tulevaisuuden tekijöiksi.
- Teknologiakasvatuksen tuominen lukion oppiaineeksi. Tällä hetkellä ylioppilas, joka ei ole opiskellut peruskoulussa valinnaisaineena teknistä työtä tai TVT:tä, on ollut pahimmillaan 5-6 vuotta ilman minkäänlaista teknologiaopetusta.
1. Korkeakoulujen opetusohjelmat, tekoälyn integroiminen kaikkeen tekemiseen. Muuntokoulutusmahdollisuuksien rakentaminen.
2. Tekesin tukien suuntaaminen kasvuohjelmatyyppisesti (horisontaalisesti) uudistumiskykyisiin yrityksiin.
3. Lainsäädännön kehittäminen mahdollistavaksi.
1. pilottiprojektit
2. työmarkkinoiden reformi vastaamaan uusia työtapoja
3. riittävän vahva sosiaaliturva, jotta ihmiset uskaltavat kääntyä uusiin työtapoihin