Velvoite eri rom-järjestöjen yhteistyöhön; synenergiaa ja turhan työn hukkaaminen.
Elämää on kehä III ulkopuolellakin
Käykö tässä kuten viimeksi ettei kuitenkaan saada penniäkään tämän ohjelman toimeenpanoon eli lisäisin edes jonkinlaisen rahoituksen. Rahoitetaanhan muitakin ohjelmia valtion rahalla.
Lisäisin huomattavasti kuntatason toimenpiteiden määrää, mutta ongelmanahan siellä on taloudellisten resurssien puute. Eli en uskoa kunnissa paljon tapahtuvan ellei siihen osoiteta korvamerkittyä valtionavustusta. Harmi, se ei vaan riitä, että ronkissa ja ministeriöillä jo on hyvä tahto.
Lisäisitte?? Hoitakaa kunnolla ja tasa-arvoisesti ensin ne joita olette vuosikymmeniä "yrittäneet" tehdä. Laaditaan sitten lisää.
Ei lisättävää.
Ensiksi yksi yleinen kommentti:
Rompo2on taas liian kiltti kaikille tahoille. Sanahelinää ja hyviä tavoitteita on paljon, mutta kieli on lipilapia, jota ei oteta tosissaa, kuten ei otettu Rompo1 versiotakaan. Toisekseen Suomi kikkailee raporteissaan EU:lle ilmoittamalla että olemme käyttäneet niin ja niin monta miljoonaa romanipolitiikan tavoitteiden toimeenpanoon. Kyseessä on ollut projektihankkeiden rahoitukset, joilla näkökulmaa sievistellään. Valtion budjetissa ei Rompo1 annettu euroakaan toimeenpanon turvaamiseksi, kolmen hallituksen aikana. Nähtäväksi jää, annetaanko Rompo2 vai jatkuuko kikkailu, mitä epäilen vahvasti.
Nyt sitten niihin sisältö kommentteihin....
Romanivähemmistön perustuslaillisen aseman tulee selvittää. Perustuslain oikeuksien artikla 17.3 tulee aukaista selvityshankkeessa vuoden 2018-2019 aikana. Perustuslain artikla 17.3 ei sisällä nykyisellään mitään velvoitteita eikä resursseja jotka voidaan suoraan liittää romanikielen ja kulttuurin turvaamiseen. Artiklakohta 17.3 ei sisällä myöskään lain täytäntöönpanoa selkeyttävää selvitys-tai muuta tietoa, joka ohjeistaisi ja turvaisi siinä erikseen mainittujen perinteisten vähemmistöjen asemaa. Selvityksen tulee olla OM vastuulla ja sisältää asiantuntijatahojen lisäksi romanien järjestätahojen edustus. Laadittu selvitys ja sen esitykset tulee toimittaa EK Perustuslakivaliokunnalle. Tämän selkeytyksen puuttuminen on suurin syy siihen miksi meillä on paljon kauniita sanoja romanipoliittisissa ohjelmissa, joiden toimeenpanovastuuta tai resurssien varausta keskushallinnossa ei ole turvattu. Kaikki muut vähemmistöryhmät ovat romaneihin verrattuna vahvemmassa asemassa ja heidän oikeuksiensa toteutumista seurataan hallintovastuulla. Oikeusministeriö on oma aloitteisesti tehnyt päätelmän, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joten heillä on tunnustettuja oikeuksia. Romanit eivät kuulu samaan kategoriaan, 500-vuoden maassa viettämästään historiasta huolimatta, joten heitä ei tarvitse huomioida.
Kysymys kuuluu, onko Romaniasian neuvottelukunnasta tullut romanien keskusjärjestöjen ja keskushallinnon yhteinen keskustelukerho, joka on esteenä ennemin kuin kehittäjänä romanien oikeuksissa.
Toinen kysymys joka kannattaa kysyä on perinteisten etnisten vähemmistöjen oikeus saada oikeusjärjestelmäämme kansanedustaja tuoli. Nykyisellä vaalijärjestelmällä joka on tiukasti aluesidonnainen, pienten kansallisten vähemmistöjen on mahdoton saada ääntänsä kuuluviin ja edustajaansa läpi vaaleissa demokraattisin keinoin. Kun okeusministeriö teki muutama vuosi sitten vaalijärjestelmämme tarkistusta, Romaniasian neuvottelukunta nukkui tuoleillaan. Joissakin maissa kuten Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa ja Makedoniassa on luotu ns. vähemmistöpaikat maan parlamenttiin. Se tarkoittaa käytännössä sitä että romanit ja saamelaiset saisivat eduskuntavaaleissa oikeuden äänestää sekä alueensa listoilla olevia että kansallisella vähemmistölistalla olevia vähemmistöön kuuluvia ja sinne luottamushenkilöperusteella valittuja omia ehdokkaitaan. Tämä jos mikä olisi toimivaa demokratiaa maassa jossa pyritään vähemmistöjen voimaannuttamiseen. Se antaisi myös uskoa romaneille siihen, että asioihin voi vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla ja osallistumalla. Tällaiset kehittämisehdotukset ovat vain valitettavan kaukana sekä romanipoliittisesta ohjelmasta että niiden mielestä jotka edustuksellisuutta hoitavat.
Onhan se toisaalta mukava katsoa sitäkin että meillä on edes mustia muita ulkomailta tulleita Eduskunnassa, vaikka me romanit olemmekin jääneet edustajiemme ylenmääräisen kiltteyden vuoksi rannalle vilkuttamaan.
Kolmas ja vakava kysymys on vähemmistöjen nopeasti huonontuva ihmisoikeustilanne. Romanit kohtaavat enenevässä määrin mustalaisvastaisuutta eli anti-gypsyismiä, syrjintää ja rasismia. Tässä vastuutahona on nähtävä Opetus ja Kulttuuriministeriö sekä medioita hallinnoiva Yleisradio, jotka ovat sivuuttaneet lähestulkoon totaalisesti tiedotusvastuunsa romaneihin liittyen. Ei ihme että satoja vuosia vanhat asenteet säilyvät ennallaan ja vihamielisyys kasvaa. Tiedotusvälineet puhuvat lähes yksinomaan seksuaalisesti eri tavoin suuntautuneiden oikeuksista, mutta unohtavat etniset vähemmistöt jotka ihonvärin tai muun etniseen taustaan liittyvän tunnistusmekanismin kautta saavat kärsiä nahoissaan syrjinnän ja ulossulkemisen tuskan. Nykyään julkisuudessa ei edes enää tunnisteta muiden kuin seksuaalisten vähemmistöjen syrjintä.....mistähän tämä johtuu? Tiedotusvälineistä, meistä itsestämme vai siitä että edustajamme istuvat kokouksissa eivätkä virka näistä asioista mitään? Yleisradioveroa maksetaan mutta neuvottelutaidot tiedotusjättien kanssa ovat nollan luokkaa. Tällaiset puutteet tulisi Romanipoliittisessa ohjelmassa mutoilla niin terävästi että vastuutahoilla ei jäisi kysymyksiä ja mahdollisuutta sivuuttaa romaneita koskevia kehittämistavoitteita.
Varsinainen ohjelmaehdotus tiiviimmäksi. Tavoite enemmän yläotsikkomaiseksi ja toimenpiteissä voisi sitten tuoda esille ison tavoitteen eri sektorit - jotta ylätavoitteeseen päästään, tarvitaan näiden yksittäisten asiaan liittyvien toimintojen toteuttaminen.
Vastuuttamista myös omaan yhteisöönpäin eri ehdotussektoreilla. Vaateet yhteiskuntaan ja sen eri toimijoita kohteen ja vastavuoroisesti vaateet romaniyhteisöä kohtaan.
Kaikenlaisia sellaisia toimenpiteitä, jotka tuovat samoista asioista kiinnostuneet yhteen pohtimaan ja tekemään toimenpideehdotuksia päätavoitteiden saavuttamiseksi.
1)Rompon suunta on oikea. Toivomusten rinnalle tulisi lisätä velvoittavuutta myös kuntatasolle ja romaneille edustusta eri sektoreille esimerkiksi maakuntatasolle /Lape -ryhmiin/eduskuntaan. Onkohan kukaan edustamassa romaniväestön lapsia/nuoria vakituisesti eikä vain pelkästään vierailemalla kuultavana? Huoli on romanilasten äänen kuulumisesta.
2)Kohdissa on Toimenpide/ vastuutaho,/ seuranta, onko sanktiot, jos
vastuutaho ei huolehdi seurannasta ja toimenpiteen toteuttamisesta?
Mitä silloin tapahtuu?Kuka ja miten korjaa tilanteen eli kuka kantaa
vastuun korjaamisesta?Paljonko varoja on käytettävissä Rompo2 toteuttamiseen?
3. Voisiko maakunnissa olla matalan kynnyksen
romanikulttuurikeskuksia/museoita/kokoontumistiloja
romanijärjestöjen ylläpidettäväksi?eli ei vain yhdessä paikassa
koko Suomen alueella. Tämä olisi yhdenvertaista kohtelua
asuinpaikasta riippumatta.
4) "JOKAISESSA MAAKUNNASSA TULEE OLLA NIMETTYNÄ ROMANIASIAIN HOIDON
VASTUUVIRKAMIES." KYSEINEN HENKILÖN OLISI ENSISIJAISESTI
ROMANIVÄESTÖÖN KUULUVA VIRKAMIES (NÄIN SAADAAN PYSYVÄÄ
VAIKUTTAMISTA MAAKUNTAHALLINTOON )
Toimenpidelistaus on kattava ja sellainen, johon on helppo palata ja tarkastella suhteessa toimintaan.