• Kouluttamattomat ”virkamiehet” kuten Pohjois-Suomen avin työntekijä pois.

  • En poistaisi mitään. Kaikki tarpeen.

  • En poistaisi mitään koska eri kunnissa ja alueilla ovat erityyppiset toimenpiteet ajankohtaisia. Toimenpiteiden monipuolisuus lisää ohjelman merkityksellisyyttä. Hyvää taustatyötä tässä on näköjään tehty valmisteluvaiheessa.

  • Turhat itsensäkoroittajat, oman edun tavoittelijat, ahneet ja toisten ihmisten hyväksikäyttäjät.

  • Ei poistettavaa.

  • Romaniasian neuvottelukunnan viranhaltijoiden yritykset ohjailla Suomen romanipolitiikan suuntaa kansainvälisellä tasolla. Esimerkkinä Euroopan Romanien Taide ja Kulttuuri Instituutin (ERIAC) lisääminen yhtieseksi kulttuuritavoitteeksi. ERIAC on monimiljardööri Soroksen hanke, jolla pyritään luomaan kuvaa yhtenäisestä Eurooppalaisesta romanikulttuurista. Eriac:n toimijat tulevat pääosin Itä-Euroopasta, jossa kulttuurierot Suomen Kaalo kulttuurin kanssa eivät kohtaa ollenkaan. Käsite että ERIAC voisi edustaa yhtenäistä Eurooppalaista romanikulttuuria on illuusio, jota ei ole olemassa. Kaikki romaniryhmät ovat omia heimojaan ja 100-vuotinen aluejakatuminen on korostanut näitä eroja. Suomen ei tule pyrkiä vahvistamaan ERIAC:n tavoitteita, koska Suomen romanit ja heidän edustamansa kulttuuriarvot eivät ole yhteneväisiä Balkanin ja Itä-Euroopan romanien kulttuuriarvojen kanssa. Ajatus, yhtenäisestä kansainvälisen tason romanikulttuurista on kuolleena syntynyt tavoite ja siksi se tulee poistaa Rompo2.
    Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa tulee keskittyä kansallisen tason Kaalo kulttuurin, insituutioiden, museoiden ym vastaavien kulttuuri instituutioiden luomiseen ja kehittämiseen.

  • 3.2 toimintalinja 2, seuraavia huomioita:

    22. Ehdotetaan kartoituksen tekemistä konkreettisista työllistymisen esteistä. Diak:n hallinnoimassa Nevo tiija -hankkeessa (osallisuus ja työllisyys -hanke) tehtiin hyvin laaja yhteenveto olemassa olevista selonteoista ja loppuraportissa, joista nousi samat tekijät esille. Eli mielestäni ei tarvitse niitä enää kartoittaa, koska ne ovat tiedossa. Jossakin vaiheessa tietenkin voisi tehdä vertailevan selvityksen; onko mikäänmuuttunut mutta välissä tulee kyllä tehdä töitä ensin. Lisäisin mukaan vastuutahoiksi kaupunkien työllisyyspalvelut

    23. Puhutaan oppisopimustoimiston kehittämisestä ja oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä. Oppisopimus itsessään on ok ja ei mielestäni tarvitse sellaista kehittämistä, mitä tässä haetaan. Oppisopimukseen on varmasti mahdollisuus päästä. Ongelma on paremminkin siinä päässä, että mistä työpaikka, jossa opp.sopim. Voisi toteuttaa. Jos se tulevien kuntien yksi tapa ”pakkotyöllistää” vaikeammin työllistettävät henkilöt niin sitten ymmärrän, että paikoissa huomioidaan myös romanit yhtenä toimenpidekohteena.

    28. Selvä hanke romanien yrittäjyyden aktivoiminen; kevytyrittäjästä yrittäjäksi. Hyödyntää voitaisiin ”samankaltaisia” keinoja kuin naisyrittäjien aktivoimiseksi.

    Muuta:
    Valistetaan työmarkkinoita romaneista työntekijöinä ei siis kulttuuritietoutta vaan millainen työntekijä romani on/voisi olla. Sama valistus myös toiseen suuntaan eli yhteisöön päin. Tarve ja mahdollisuus kohtaamaan toisensa.

    - Vahvistetaan romaneiden tietoisuutta eri ammateista ja niiden poluista.
    - vahvistetaan osallistumista yleisiin ammattilaisiin opintoihin ja koreakoulutukseen hyödyntäen vahvemmin erilaisia tukemisen ja ohjaamisen välineitä (vastuutaho DIAK?)

    Hyvään käytäntö lisäisin kehittämishankkeessa kehitetyn Tuumasta töihin -koulutusmallin työllisyyden lisääjänä. Malli perustuu yhteissöstätehtyihin selvityksiin ja tutkimuksiin sekä syrjäytymisen ehkäisemisen ja osallisuuden lisäämisen teorioihin.

  • En ole perehtynyt vielä. Keskityn ensin päätavoitteisiin, visioon ja strategiaan.

  • En mitään.

  • En poistaisi mitään.

    • «
    • 1
    • 2
    • »