Nuorten työllistyminen.

Suomen maaseutualueiden erittäin voimakkaasti etenevä ikärakenteen vinoutuma ja väestön vanheneminen. Lisäksi voimakas keskittäminen reuna-alueiden kustannuksella.

Pienyritysten liian vähäinen tiedon saanti miten kehittää toimintaa tutkimusyhteistyön kautta

Työllisyyden parantaminen nostamalla yritysten johdon kokonaisosaamista ja verkottumista.
Kansainvälistymisessä haittaa osin pieni ja yksipuolinen kotimarkkina-alue. Tämä vaatii uudenlaisia toimintatapoja, joihin verkottuminen ja rakennerahastojen tuki voisi auttaa.

Paikallisyhteisöt (kyläyhdidtykset, järjestöt, seutat, kunnat) ovat tärkeitä toimijoita Suomen harvemmin asuttujen alueiden elinvoiman kehittämisessä ja aktivoimisessa. Näiden rooli voi olla todella merkittävä myös ns. Ennalta ekäisevässä toiminnassa,syrjjäytymisen, yksinäisyyden ennalaehkäisyssä. Tämän tyyppiset yheisöt ova myös niitä tahoja, jotka voivat ohjata (ns. Ohjataan omia hvyälle tielle) kansalaisia hyvään toimintaan ja käytökseen. Rakerahastovaroilla voidaan tuke tätä tärkeää toimintaa, jolloin säästyy varoja.
Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittäminen (opettajille hankkeistusella valmiuksia yritysyhteistyöhön ja ajantasaiseen elinkeinoelämän tietoon, ennakointiin)

Innovaatiojärjestelmän kehittymättömyys myös alueellisella ja kansallisella tasolla. Jatkuvan uuden kehittämisen sijaan myös kehitettyjen toimintamallien toimivaksi saattaminen ja jatkokehittäminenkin ovat erityisesti monistettavuuden näkökulmasta tärkeitä asioita. Ylimaakunnallisuus vahvemmin esiin ja toteutuskelpoisemmaksi.

Älykkään erikoistumisen vaikuttavuuden vahvistaminen maakunnissa. Jatkuvuutta jo tehdyille valinnoille.

Yhdistysten tekemää auttamistyötä työttömien ja vahäosaisten keskuudessa olisi tuettava niin, että palkkarahoituksia ruohonjuuritason operatiivisiin voisi saada. Ei ole oikein, että pelkästään talkoilla sitä tehdään. Nuoret eivä te sitä ilmaiseksi.

Joustavat opintopolut uuteen ammattiin siirryttäessä korkea-asteella. Nyt on liian vähän tarjolla mahdollisuuksia kouluttautua lyhyessä ajassa uuteen ammattiin/suorittaa uusi tutkinto. Tarvitaan ESR rahoitteisia koulutushankkeita, joiden omarahoitusosuus olisi riittävän pieni. Nyt monet koulutushankkeet jäävät toteutumatta, koska ei ainakaan Pohjois-Pohjanmaalla löydy tarpeeksi rahaa omarahoitusosuuksiin. Hyöty tulee kyllä myöhemmin takaisin kasvavina verotuloina. Lisäksi nykyisen ohjelmakauden koulutushankkeille asetetut kriteerit eivät mahdollista nopeaa ja innovatiivista alueen tarpeista lähteviä koulutushankkeita. Lisäksi prosessit ovat aivan liian hitaita.

Ympäristöinfran kehittäminen, vesihuolto, kaivosteollisuuden vesiensuojelu.