Puheeksi ottaminen useammin/systemaattisemmin, ammattilaisten osaaminen ja asenteet kuntoon, hoidon laadun varmistaminen, vertaistuen edellytysten takaaminen, matalan kynnyksen avun saanti ympäri suomen.
Kyllä se on pelaajasta itsestään lähdettävä halu lopettaa pelaaminen. Vertaistuki olisi varmasti paras keino. Onhan siihen varmasti jo lääkekin, joka hillitsee erilaisia riippuvuuksia.
Hoitoon hakeutumisen kynnys mahdollisimman matalaksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista lisättävä. Kenenkään heistä ei enää kuuluisi vastata rahapeliongelmaiselle, että en tiedä mitään rahapeliongelmista.
Kokemusasiantuntijoita hyödynnettävä entistäkin tehokkaammin. Entinen, toipunut pelaaja kykenee parhaiten auttamaan toista pelaajaa.
Sen tulisi olla osana yleistä terveydenhoitoa yhtenä mahdollisuutena ongelmiin ihmisen elämässä. Hoitoa ja matalankynnyksen apua tulisi saada helposti muuallakin kuin Helsingissä. Tietoa tulisi tarjota niin ammattilaisille kuin myös tavallisille ihmisille. Stigman poisto, ongelma tulisi kyetä sanomaan ääneen ja siihen tulisi saada helposti sen jälkeen hoitoa.
Se tulisi ottaa vakavasti lääkärien ja hoitajien puolelta ja pitäisi olla oikeita keinoja, joilla rajoittaa ongelmaisen pelaamista. Nyt ei ole mitään esteitä aikuiselle ihmiselle tuhlata satoja euroja päivässä pelaamiseen. Ei voida vedota itsemäärämisoikeuteen ja että aikuiset käyttävät rahansa kuinka haluavat. Kun kyse on riippuvuudesta ja sairaudesta, edes aikuinen ihminen ei vain enää hallitse rahan käyttöä.
Pyrkimys ennaltaehkäistä ongelman syntymistä tulisi olla ensitavoite.
Asiasta pitäisi uskaltaa puhua, avun hakeminen matalalla kynnysellä. Asiasta kysyminen.
Hoitopolku selkeäksi. Kenellä vastuu hoidosta? Kuntiin omat hoitosuunnitelmat.
Jokaiseen kuntaan määriteltävä mikä on taho, jossa peliongelmaan saa apua ja ko yksikössä osaaminen kohdilleen. Laitoshoitoon tulisi päästä helpommin ja ammattilaisilla tulisi olla osaamista arvioida laitoshoidon tarvetta. Tällä hetkellä suomalaiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa laitoshoitoon pääsyn suhteen. Kokemusasiantuntijoita ja vertaistukiryhmiä enemmän sekä heidän ääntään enemmän esiin. Myös läheisille tärkeää saada apua, heidät otettava mukaan hoitoon.
Kauppojen henkilöstöä voisi kouluttaa ottamaan puheeksi liika pelaaminen, kun he näkevät ihmisten koukuttautumisen.