Ammattihenkilöiden psykiatrien saatavuusvaje korjattava. Psykiatrien palvelut julkisella sektorilla kiventakana. Yksityiset palvelut hirvittävän kalliita.

Ennaltaehkäisevät toimet ja niihin panostaminen esim. terapiatakuussa vaaditun mukaisesti.

Yhteiskunnallisen päätöksenteon pitäisi olla sellaista, että ihmisellä on aina mahdollista saada parannusta omaan tilanteeseensa.
Esimerkiksi pääsykokeiden poistaminen yliopistoista on virhe. Se hankaloittaa alan vaihtoa. Opintototukikuukausia on lisättävä ja yliopiston opinto-oikeutta pidennettävä.

Kelan pitää jatkaa psykoterapioiden (kuntoutuspsykoterapia ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus) rahoittajana.

Avointa keskustelua ja hoitoon pääsemisestä tulisi tehdä helpompaa. Ihmisiä kuunneltaisiin ja otettaisiin vakavasti. Koulutuksen lisääminen hoitohenkilökunnalle.

Mielenterveys ja hyvinvointiasiat nousevat usein esille vasta sitten, kun ongelmia alkaa ilmetä. Onko oikein, että koulussa/opiskelussa/työssä imetään ihmisestä kaikki ja sitten onkin vika hänessä, kun hän ei kestä yhteiskunnan aiheuttamaa painetta?
Suorittaminen on ymmärtääkseni tutkimustenkin mukaan Suomessa huipussaan verrattuna muihin maihin. Pitäisi pystyä parempaan, olla hyvännäköinen, treenata, olla sosiaalinen, olla hyvä siinä tässä ja tuossa, pitäisi valmistua nopeasti, mutta samalla kerätä ja omata valmistuessa jo valtava työkokemus ja -historia. Työhakemuksissa etsitään supermiehiä ja -naisia.
Voitaisi palata taaksepäin - jokaisessa meissä on hyviä ja huonoja ominaisuuksia ja voimme edetä elämässä niiden mukaan. Toki joitain asioita voi treenata, mutta kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia. Ihminen tarvitsee lepoa ja omaa aikaa, nyt hitti tuntuu olevan se, että työtä tehdään jopa vapaaehtoisesti omalla ajalla. Yhteiskunnan asennemuutos olisi paikallaan. Kaikessa ei tarvitse olla huippu tai paras.
Edelleen mielenterveyteen liittyvissä asioissa on leima ja stigma. Mielenterveyden ongelmiin sairastunut ihminen mielletään edelleen heikoksi tai tyhmäksi. Tätä ajattelua on myös terveydenhuollon ammattilaisissa, joka on surullista.

Avoin keskustelu ilman häpeää ja syyllisyyttä.

Kuntouttavaa toimintaa kaikille haluaville. Epäsosiaalistumisen ehkäisy ja pitkäaikaissairaille oljenkorsia päästä takaisin yhteiskuntaan esimerkiksi kun vihdoin terveystilanne paranee, mutta on jäänyt yksin, eikä osaa yksin lähteä luomaan uutta mielekästä elämää.

Mielenterveyden hoitajan vastaanotto alkaa jo neuvolassa. Perheenä, vanhempana ja myöhemmin myös lapselle oma. Kerran vuodessa. Sama jatkuu kouluterveydenhuollossa, opiskelijoilla ja työterveydessä. Kun kaikki käy kerran vuodessa, saadaan leimaa ja häpeää vähemmäksi ja pystytään paremmin ennaltaehkäisemään sekä hoitoa tarvitsevat löytyvät helpommin.

Menemme yhteiskunnassa koko ajan kohti laadukkaampaa, rehellisempää ja oikeudenmukaisempaa sekä avonaisempaa mielenterveystyötä voi kysyä, että miksi nyt. Ehkä aika ja yhteiskunta on valmis tälle muutokselle. Sanonta parempi myöhään kuin ei milloinkaan pätee tässäkin kehitystyössä eli tietojamme tarvitaan yhteistyössä Asiakastieto-Kokemustieto-Ammattitieto, joka yhdessä muodostaa virkistävän ja värikkään sekä laadukkaan Terveys Cocktail seoksen Suomen kansalle nautittavaksi. Terveys Cocktail tulos on sen mukainen, miten hyvin tiedot toimii käytännön työssä keskenään. Oikea ja terve suunta jatkuvalle toiminnalle ja kehittämistyölle Suomessa. Kokonaiskuvassa kehittämisessä kävisi niin, että ennaltaehkäisy lisääntyy mielenhäiriöitä kohtaan, koska tietojen yhteiskäyttö lisääntyy yhteiskunnassa ja suhtautuminen muuttuu terveemmäksi jopa ajateltaisiin samalla tavalla kuin muihin sairauksiin suhtaudutaan. Kuntoutuksen tavoite mieli eheäksi, joka toimii toisinpäin käytettynä ennaltaehkäisynä mielenhäiriöitä kohtaan.

Yhteisöllinen ystävällisyys takaisin