• Erilaisuuden suvaitseminen. Sen suvaitseminen ettei kaikissa tilanteissa aina ole samalla tavalla voimavaroja. Armollisuus. Vähemmän diagnooseja elämään normaalisti kuuluville reaktioille. Vähemmän lääkettä, enemmän aikaa ja keskustelua.

  • Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen.

  • Matalan kynnyksen palveluita enemmän. Sujuvaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken, kykyä hahmottaa moniammatillisesti asiakkaiden tarpeet.

  • Stigman poistaminen, jolloin myös mt-ongelmaisen itsetunto on parempi. Ja sitä myöten hän uskaltaa osallistua yhteiskunnan toimintoihin.

  • Kiireettömyyden varmistaminen erikoissairaanhoidossa, mikään ei ole tärkeämpää kuin kiireetön ja kunnioittava kohtaaminen! Avohoidon palveluita, erityisesti tuetun asumisen mahdollisuuksia, tulee lisätä ja monimuotoistaa! Tuetun asumisen mahdollisuuksia tulisi olla myös asiakkaille ja potilaille, joilla on vielä edellytyksiä rakentaa turvallista elämänpolkua ja päästä kiinni opintoihin ja työelämään, ei riitä että tuettu asuminen on "se viimeinen vaihtoehto". Ts. tuetun asumisen mahdollisuuksia erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille!

  • En ymmärrä kysymystä.

  • Matalan kynnyksen paikkoja johon pääsee nopeasti ei jonottamalla kuukausia

  • MT-palveluiden saatavuutta on parannettava tuntuvasti. Kunnollinen hoito ja lääkkeet.

  • Mielenterveyspalveluihin pääseminen nopeasti ja ilman lähetteitä.

  • Ennalta-ehkäisevää mielenterveystietoa kouluihin, päiväkoteihin ja työpaikoille. Tunnetaitoja pitäisi opettaa terveystiedossa. Se on ajankohtaisempaa kuin sydäntaudit ja dementia.
    Psykoterapiaan pitäisi saada parempi tuki. Nykyisellään monella ei ole varaa käydä kuntoutuspsykoterapiassa.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    • 6
    • 7
    • 8
    • 9
    • 10
    • 11
    • 12
    • …
    • »