Ottamalla osuuskuntakoulutus osaksi työvoimapalveluitten tukemaa koulutusta, kuten kevytyrittäjyyskoulutukset nyt. Tarvii rinnalleen korkeakoulukonsernin kiinnostukset ja osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden ylläpitoa osana yrittäjyyskoulutusta. Yhteiskunnallinne yrittäjyys lienee pari sanaa vain, joita ei opinnoissa edes mainita.
Yhteiskunnallisten yritysten ei tulisi kilpailla toiminnallaan voittoa tavoittelevien yritysten kanssa. Toiminnan ei tulisi tukeutua pelkästään tukien varaan.
Yhteiskunnallisten yritysten pitäisi saada ihan samoja palveluita kuin yritykset yleensäkin. Neuvonta, koulutukset,rahoitus. Huomioiden sen, että yhteiskunnallisia yrityksiä ei tunneta, olisi syytä lisätä tätä tietoa esim. koulutuksin ja aloittaa ne julkisesta sektorista, valtiosta ja kunnista, jotta siellä opittaisiin kilpailutuksia varten, mikä on yhteiskunnallinen yritys.
Liiketoimintaosaamista, verkostojen tukea, tukea markkinointiin, viestintään, budjetointiin jne. Yritysneuvojilla tulisi olla perustiedot yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteistä.
Jokaisessa ELY-keskuksessa (tai esimerkiksi 4-5 alueella) tulisi olla yhteisö- ja solidaarisuustaloutta ja sen ansaintalogiikkaa ja yhteiskunnallisia päämääriä tunteva neuvontahenkilö.
Tietoa ja koulutusta elinkeinoasiamiehille, yrittäjäjärjestöille, uusyrityskeskuksiin. Olen törmännyt siihen, että yrittäjäjärjestön toimihenkilö tai elinkeinoasiamies ei pidä yhteiskunnallista yritystä, varsinkaan osuuskuntamuotoisena toimiva,a yrityksenä. Tarvitaan asennemuutosta myös.
Ei erityispalveluita, vaan olemassa olevien yrityspalveluiden laajentamista ja lisäkouluttamista aiheesta. Yhteiskunnallinen yritys ei ole erillinen tai irrallinen muusta yritystoiminnasta.
Yritysneovojille lisää tietoa/koulutusta, samoin rahoittajille yleisemmällä tasolla olevaa koulutusta.
Ensiksi pitää perustaa valtakunnallinen yhdistys viemään asiaa eteenpäin. Sille annetaan riittävät resurssit = rahaa toiminnan pyörittämiseen. Yhdistys hoitaa tiedottamisen, neuvonnan ja koulutuksen. Yhdistys hoitaa myös suhteet viranomaisi ja päättäjiin. Yrityshautomot ovat myös hyvä käytäntö. Myös AMK:n ja Ammattiopistojen yrityskoulutukseen mukaan yhteiskunnallinen yrittäjyys.
Neuvontapalveluja ei ole tarpeen eriyttää, vaan yhteiskunnallisten yritysten tarvitsemaan palvelua on saatava samoista paikoista kuin muidenkin yritysten.