• Vertaistuki on varmasti paikallaan, verkostot ja vierailut. Yleinen liiketalouden osaaminen tulee myös olla hallussa. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei ole sen helpompaa tai yksinkertaisempaa kuin muukaan liiketoiminta, miltei päinvastoin.

  • Tietoa mitä erityispiirteitä se sisältää.

  • Kyllä tarvitsevat. Mikäli em. asiat selviävät, ne tulee viedä kentällä. Maaseutualueilla sosiaalisille/yhteiskunnallisille yrityksille yrityksille on tilaa - monet kyläyhdistykset saavat jo omilla talkootoiminnalla yhdistykselleen tuloa, jonka ne laittavat täysin oman toimintansa tukemiseen. Muutamissa tapauksissa esim. maaseuturahaston tuet tulisi mahdollistaa myös näille toimijoille, nyt se ei ole mahdollista. Tekijöitä tarvitaan, joten jokin kotipesä, yritys, tulisi olla joka näitä auttajia työllistäisi ja hoitaisi paperisälän. Näiden toimijoiden/yrittäjien tukeminen olisi omiaan Leader-toimijoille.

  • Edellisessä osiossa jo vastaus tähän kysymykseen, mutta koulutusta ja neuvontaa tarvitaan ehdottomasti. Ja nimen omaan tähän tarkoitukseen räätälöityä koulutusta; miten yhteiskunnallinen vastuu ja yrittäjyys yhdistetään tuottavaksi liiketoiminnaksi.

  • Yhteiskunnallisten tavoitteiden ja liiketoiminnan yhdistäminen vaatii monialaista erikoisosaamista. Tähän tulisi kyetä vastaamaan vieläpä yrittäjille itselleen soveltuvin tavoin. Myös yhteisölähtöisten yritysten vetäminen ja johtaminen vaatii eriytynyttä osaamista.

  • Oma kiihdyttämö. Asiaan erityisesti koulutettujen business coachien verkosto TEM/ TE-keskus-tuella paikallisten toimijoiden käyttöön.
    Yliopistotason koulutusohjelma y-yritysten johdolle.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • »