Raportin mukaan tarkoituksena on käynnistää kehitystyö opetushallinnon ja TE-hallinnon lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin osaamisluokittelun luomiseksi. Satakuntaliitto toteaa, että ministeriöiden välisen yhteistyön vahvistaminen on kannatettavaa. Osaamisluokittelujärjestelmän kehittämisen päävastuu on Opetushallituksella tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa. Osaamisluokittelun kehittäminen, ylläpito ja päivittäminen toteutetaan Opetushallituksen uutena pysyvänä tehtävänä vuodesta 2021 alkaen. Satakuntaliitto toteaa, että maakuntaliittojen tulee aluekehitysviranomaisen tehtävien osalta olla mukana osaamisluokittelun luomisessa.
Satakuntaliitto tuo esille myös, että OKM:n ja maakuntien välillä on aloitettu keskustelu kumppanuusmallista, jossa tavoitteena on luoda vastavuoroinen mekanismi, jolla sekä toteutetaan OKMn linjauksia aluekehittämiseen maakuntatasolla että huomioidaan maakuntien tarpeet ja erityispiirteet OKMn linjauksien laadinnassa. Maakuntaliitojen kumppanuuksia alueensa koulutusorganisaatioiden kanssa tulisi Satakuntaliiton mukaan hyödyntää myös osaamisluokittelun valmistelussa.

Selvityksessä ja kommenteissa on tunnistettu haasteeksi yhteisen kielen löytyminen. Selvityksen taustoituksessa nostetaan hyvin miten on olennaista edesauttaa dynaamisten työmarkkinoiden kehitystä ja tukea mm. työvoiman ammatti-ja toimialasiirtymiä.
Tässä kehittämisessä on hyvä tutkia tekoälypohjaisia ratkaisuja, joissa eri toimijoiden dataa voidaan koneellisesti lukea, analysoida ja luokitella siitä huolimatta että kukin toimija käyttää nyt ja tulee jatkossakin kuvaamaan samaa asiaa eri termein ja käsittein. Headai on kehittänyt tähän osaamisten dynaamiseen tunnistamiseen ratkaisun.

Osaamisluokittelun kehittäminen vaikuttaa hyvin perustellulta. Sinänsä pohdituttaa, miten ennakointitiedon luokituksen kehittämisen avulla pyritään palvelemaan hyvin erilaisia tahoja. Olisiko syytä kirkastaa paremmin se, mikä on kunkin kohderyhmän tavoiteltava rooli ennakointitiedon käyttäjänä? Miten luokituksen kehittäminen palvelee näitä tahoja ja vastaavasti, miten sen tulisikaan palvella? Onko kokonaisennakoinnin onnistumista ajatellen joku taho esimerkiksi kriittisempi kuin toinen? Jos on, niin miten tämä näkyy luokituksen kehittämisessä. Tekstissä mainitaan mm. oppijalähtöisyys, eri koulutusasteet ja alat, työssä olevat, työnhakijat.

Yhteisen valtakunnallisen ennakointitiedon tietoalustan ja -palvelun kehittämisestä on keskustelu vuosia eli tarve alustalle on. Alustan käytettävyyttä lisää kun luokituksen saadaan yhdenmukaisemmaksi ja tiedot mahdollisimman tuoreiksi, osittain lähes reaaliaikaiseksi. Opetushallitus on sopiva isäntäorganisaatio ennakointitiedon alustalle. Täytyy kuitenkin muistaa, että alusta on parhaimmillaankin vain apuväline. Varsinaisesta ennakointitiedosta ei ole ennenkään ole ollut pulaa, kyse on enemminkin kunnollisen analyysin ja tulosten käyttöönoton pullonkauloista.

Tässä olisi edelleen tärkeää edellisten kommenttien mukaisesti, että ennakointityössä hyödynnettävät toimiala- ja ammattiluokitukset olisivat yhtenevät poikkihallinnollisesti. Tällöin varmistetaan se, että olemassa oleva osaaminen ja sen kehittämiseen liittyvät yritysten rekrytointitarpeet voidaan koota keskitetysti yhdenmukaisella tavalla. Tällä tavoin varmistetaan se, että ennakointityö palvelee esimerkkinä kaupunkien työllisyys- ja yrityspalveluiden sekä ELY-keskusten työvoimakoulutusten hankintatyötä. Tässä tavoitteita on myös peilattava realistisesti nykytilaan, jossa edes TE-toimiston omat asiakastiedot kartoitustietoineen eivät riitä siihen, että niiden perusteella voitaisiin kartoittaa työvoiman osaamistarpeita. Tieto tulisi saada keskitettyä ja rakennettua tulevaan työmarkkinatoriin nykyaikaisen ja muiden hallinnonalojen kanssa yhtenevän ammatti- ja koulutusluokitusten mukaisella tavalla.

Toimiala- ja ammattiluokituksia tulisi voida peilata myös koulutusjärjestelmän kvalifikaatioihin ja luokituksiin.

Tässä kohtaa raportti esittää opetushallinnon ja TE-hallinnon lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitystyötä osaamisluokittelun luomiseksi. Tässä vaiheessa olisi hyvä osallistaa kaikkia niitä toimijoita, jotka toimivat työvoiman osaamisen lisäämisen ja yritysten tarpeisiin vastaamisen kentällä. Raportin mukaan osaamisluokittelujärjestelmän kehittämisvastuu on Opetushallituksella tiiviissä yhteistyössä TEM:in ja muiden sidosyksiköiden kanssa. Tässä voisi olla tarkoituksenmukaista, että päävastuu olisi OKM:n ja TEM:n yhteisellä ennakointityön koordinaatioryhmällä, jolla olisi riittävästi mahdollisuuksia tehdä hallinnonaloja sitovia esityksiä. Näin varmistetaan esimerkiksi se, että uusi luokittelujärjestelmä huomioidaan Työmarkkinatorin yhteydessä sekä muiden sidosyksiköiden toiminnassa.