Avoin yhteiskunta on kaiken lähtökohta. Suomen julkisen hallinnon periaatteita ei kutenkaan tule sekoittaa Euroopan unioin kanssa, vaikka sieltä varmaan hyviä alustuksia ja avauksia saadaankin

On tärkeää, että kansalaisilla on aidosti mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Tämä vaatii selkeyttä ja läpinäkyvyyttä julkiselta hallinnolta sekä riittävän helposti lähestyttäviä ja saavutettavia keinoja vaikuttaa ja saada tietoa. Turhasta byrokraattisuudesta on pyrittävä eroon.

Nuoret on huomioitava kaikilla julkisen hallinnon tahoilla ja heille on luotava väylät osallistua ja vaikuttaa ja saada tietoa itseään koskevista asioista. On pyrittävä välttämään tilannetta, jossa vaikuttaminen ja tiedon saaminen on tehty niin haastavaksi, että vain valveutuneimmat nuoret voivat osallistua siihen. Osallistumisen kanavien tulee olla sellaisia, jotka ovat nuorille luontevia ja helppoja käyttää (esimerkiksi työpajat, koulukyselyt, palaute...). Tietoa tulee olla ymmärrettävässä muodossa saatavilla ja lisäksi nuorten vaikuttamismahdollisuuksia tulee aktiivisesti vahvistaa esimerkiksi kouluttamalla nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan sekä tarjoamaan heille tukea vaikuttamisessa. Lisäksi aikuisia tulisi kouluttaa aidosti osallistamaan nuoria. Liiallisen monimutkaisuuden välttämiseksi kuntatasolla voitaisiin tehdä yhteistyötä esimerkiksi nuorisovaltuustojen kanssa ja valtakunnallisella tasolla erilaisten kansallisten lasten ja nuorten ryhmien ja järjestöjen kanssa. Keskeistä on kuitenkin muistaa, että nuoria ja kaikkia kansalaisia tulee osallistaa mahdollisimman laajasti.

Erityistahoilla ja -ryhmillä, kuten Saamelaiskäräjillä, tulee olla oikeus ja mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa sekä saada tietoa vaivattomasti.

Ideaalitilanteessa kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus käydä dialogia julkisen hallinnon kanssa ja antaa aidosti rakentavaa palautetta. Palautteenantomahdollisuus tulisi tarjota välittömästi sen jälkeen kun julkisen hallinnon kanssa on asioitu.

Parhaat ja kansalaisia hyödyttävimmät toimintatavat syntyvät, kun kansalaisia aidosti kuullaan siitä, millaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia he toivoisivat. Konkreettiset kysymykset, palautteenantomahdollisuus ja julkisen hallinnon avoimuus ovat hyviä työkaluja.

Edellyttää kyvykkyyttä nopeaan poikkihallinnolliseen projektityöskentelyyn ja -johtoon

Hallinnon työskentely sujuvasti ja yhtenäisesti yli sisäisten rajojen on hyvin hallintolähtöinen, ja melko vanhanaikainen ajattelu- ja lähestymistapa. Julkisen hallinnon menestyminen muuttuvassa ympäristössä edellyttää uskallusta myös valtarakenteiden ja hierarkioiden purkamiseen. Ministeriöt tulee yhdistää yhdeksi organisaatioksi, keskusvirastot laittaa kaikille hallinnonaloille tai poistaa kaikilta hallinnonaloilta ja luoda uusi rakenne asiakaslähtöisesti. Näin vältetään samalla ristiriitaisuudet ja vähennetään virkamiesten hallinnollista taakkaa (näkyy kansalaisille ja yrityksille). Toki edellyttää lakimuutoksia, mutta kai lakejakin on tarkoitus muuttaa, kun toimintaympäristö muuttuu. Lopputulos tulee yllättämään - positiivisesti.

osa epäilee että kehitysvammainen ei voi toimia politikkona koska diagnoosi se tuntuu epäreilulta mun arvot on reiluus ja tasa arvo vammaisia on harva politikkoina