Less is more!

sivulla 3, neljännessä kappaleessa virke "Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liittyy hyvinvointitalous." > ajatus ei avaudu lukijalle.

Muuten ok, mutta mission voisi määritellä tarkemmin alkuun muutamalla lauseella - sen määritelmä jää epäselväksi. Kuluuko missio kappaleeseen 2. periaatteellinen taso?

Kohta 1.3, kuva 1. - kokonaisarkkitehtuurin sisällöt - tasot: looginen taso käsitteenä epäselvä tässä yhteydessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigman käsitteiden käyttö dokumentissa. Toisiokäyttöä, mikä on kytköksissä raportointiin, tiedollajohtamiseen ja siten johtamiseen -tutkimuksellisuus.
Johtamisen näkökulma tässä varsin pieni. Asioita tuodaan selkeästi esille, mutta näitä ei liitetä terveydenedistämiseen toimintana. Mitä ovat osien väliseet suhteet.

Johdannon kuvauksessa tulisi huomioida selkeämmin se, millä tavoin kansalainen hyötyy digitaalisten hyvinvoinnin- ja terveyden palveluiden käytöstä.

Lisäksi tulee huomioida, että iso osa terveyden ja hyvinvoinnin toimenpiteistä on myös kuntien tehtävä. Miten tämä jako kuntien ja hyvinvointialueiden (soten) välillä huomioidaan? onko STM yksin vastuussa? Jos tämä on sovittu, niin se olisi hyvä tuoda esiin, että STM vastaa tältä osin koko hytestä.

Työn tausta, kokonaisarkkitehtuurin missio sekä soveltaminen ovat hyvin kuvattu ja lähtökohta ihmisestä palveluiden kehityksen keskiössä on välttämätön.

Kyseessä on tiedonhallinnan näkökulma, mutta välillä tulee käsitys että on kyse koko hyte-työstä toimintana. Eli onko mallin tarkoitus raamittaa myös hyte-toimintaa?

Työn taustassa on hyvin tunnistettu, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle on ominaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ilmiöiden dynaamisuus sekä niiden liittyminen poikkihallinnollisiin ja poikkisektorisiin toimijoihin. Tunnistettujen toimijoiden yhteydessä ei ole kuitenkaan suunniteltua toimintatapaa poikkihallinnollisten yhteiskunnallisten ilmiöiden tunnistamisesta ennaltaehkäisevän palvelun toteuttamiseen.
Kokonaisarkkitehtuurin soveltamisosio kaipaa erityistä työstämistä. Tällaisenaan sen soveltaminen jää varsin irralliseksi. Työstämistä voisi helpottaa se, että mm. toiminta-arkkitehtuurin kohteista tarkastellaan ensin vain keskeisimmät toimijat. Työn edistyessä toimijapiiriä voi laajentaa. Toisekseen on pohdittava, miten järkevää on laatia palvelu- tai prosessikarttoja. Esimerkiksi kuvan 2 Terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisarkkitehtuurin prosessikartta on sinänsä hyvä ja paikkansapitävä mutta se ei tarjoa juurikaan apuja toimeenpanevan tason organisaatoille. Jotta kokonaisarkkitehtuurityöstä olisi hyötyä, ja jota epäilemättä tavoitellaan, kokonaisarkkitehtuurityön orientaatiota voisi kirkastaa ja kohdentaa. Kriittisesti voi kysyä, onko suurten tällä tasolla liikkuvien kokonaisarkkitehtuurikuvausten aika jo ohi.

On selkeä ja ymmärrettävä

kehitysvammaisten päivätoiminnassa ja työtoiminnassa vois olla polittinen vaikuttamispaja oon kiinnostunut tein valtio opin tutkielman anarkismista asun mikkelissä