Strategisissa tavoitteissa tärkeä huomio palvelujen ihmislähtöisyydestä ja yhdenvertaisuudesta. Lait ja säädökset -kohdasta: tiedonhallintalaissa korostuu yhteentoimivuuden tarve. Miten voi toteutua 3.:lla sektorilla?

Sähköisen asioinnnin tukipalvelut, jotka tukevat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä sitä koskeva lainsäädännön tarkastelu on tärkeä nosto.

Itse- ja omahoidon palvelut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Tulevatko hyte:n edistämisen sekä ja itse- ja omahoidon arkkitehtuuri olemaan linjassa ja miten vaikuttavat toinen toisiinsa?

Liian pitkä, kaipaa selkokieltä ja parempaa kuvitusta.

Visio hyvin kuvattu, vars. kun mainittu löydettävyys, esteettömyys, kannustavuus ja turvallisuus tiedonhallinnassa ja digit. palveluissa. Ja se, että toimijat otetaan mukaan. Miten näiden seikkojen toteutuminen varmistetaan käytännössä?

Arkkitehtuurivisio on selkeä ja maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee hyvänä, että visiossa painottuu löydettävyys, esteettömyys ja kannustavuus. Myös saavutettavuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Erityisryhmien ja vähävaraisten huomioiminen digitaalisten palvelujen hyödyntämisen yhteydessä on tärkeää.
Järjestöyhteistyö on keskeinen osa kaikkia Agenda 2030 -painopisteitä. On hyvä muistaa myös, että sote-uudistuksessa hyvinvointialueille tulee lainsäädännönkin kautta vahva velvoite järjestöyhteistyöhön.
Kolmas sektori on oleellinen toimija, kun tarkastellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspintoja suhteessa sote-palveluihin sekä muihin eri hallinnonalojen ja toimialojen vastuulle kuuluviin palveluihin.

Tärkeä kokonaisuus ja perusteltuja jäsennyksiä, joskin varsin vaikeaselkoinen kokonaisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä omahoidon tuki perusteltiin rajatuksi tästä pois, mutta kokonaisuuden hahmottamisen kannalta ne olisi hyvä hahmottaa osaksi kokonaisuutta. Yhteyksiä ja rajapintoja myös niihin on paljon.

Tärkeä kappale. Hyvin jäsennelty, selkiyttävä ja taustoittava kappale. Rajaukset ja yhdyspinnat on hyvä olla tässä näkyvissä.

Hyvä kattava yhteenveto kohdealuetta ohjaavista stategioista, laeista, periaatteista ja arkkitehtuureista.

Tämän esityksen tukena voisi olla visuaalinen jäsennys (esim. venn-diagrammin tyyppinen) tämän kokonaisarkkitehtuurin suhteesta sote- ja hyvinvointialan toimialueeseen ja muihin kokonaisarkkitehtuureihin, joita tekstissä mainitaan. Se tekisi lukijalle helpommaksi asemoida tämä kuvaus suhteessa muihin arkkitehtuureihin.

Arkkitehtuurivisiossa korostuu ihminen hyvinvoinnin ja terveyden subjektina. Ammattilaisen tai muun palvelua tai tukea tarjoavan (esim. vapaaehtoiset, läheiset) roolia ei ole käsitelty. Näitä on ehkä käsitelty tarkemmin muissa alan kokonaisarkkitehtuureissa?

Selkeä visio ja ohjaavat lait jäsennellysti kirjattuna. Visiossa korostetaan digitaalisia palveluja ja tietopohjaa: miten varmistetaan palvelujen yhdenvertaisuus ja esteettömyys niille kuntalaisille/asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta digitaalisiin palveluihin?
Rajauksena siv. 11 on mainittu: hyte -palveluiksi on rajattu suoraan yksilöön kohdistuvat palvelut esim lähiliikuntapaikat mutta ulkopuolelle esim. kaavoitus. Kuntatasolla kaavoitus on kuitenkin oleellinen osa yksilöön vaikuttavaa hyte-kokonaisuutta, toisaalta rajaus on ymmärrettävä ja vaikutukset pitkän aikajänteen myötä vaikuttavia.