Julkiset palvelut turvattava. Yksityisinä kustannukset tulevat nousemaan.
Som ovan, borde ju Socialarbetare tex. inom Handikappservicen, ordnas så, att Socialarbetaren, välgs enligt Klientens natur över Landskapsgränserna, tex. för den, som bara gör hyss med färdtjänstkortet, blir det Socialarbetare, som alltid, hittar på någon pedagogiskt målmedveten åtjärd, då hysset har klarnat för Handikappser icen. Vårdformer, såsom Laservård www.medlaser.fi bör bli en självklarhet även inom den Offentliga Vården, hur den nu sedan ser ut inom den nya Lagen för idag, får man inte Vårdformen i fråga ersatt av tex. FPA, fastän man måste betala dyra kostnader, då man tar Vården via privat sektor. Även modellen, att man är själv Arbetsgivare till Personlig Assistent, bör slopas i alla, nya Landskap, liksom även, att Färdtjänstbeslutet, bör vara ett och -samma per Klient, gällande hela landet, så man kunde åka taxi inom en viss mängd kilometrar och få resan ersatt inom kilometermängden, utan att alltid behöva göra tillfälliga Ansökningar hit och -dit, för att få åka tillfälligt taxi på en annan ort, såsom det är idag.
Reformin keskeisenä tavoitteena on ollut toiminnallisesti ja rakenteellisesti integroidun palvelukokonaisuuden muodostaminen sekä horisontaalisesti sosiaali- ja terveydenhuollon että vertikaalisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.
Integraatiotavoitteen saavuttaminen on ollut haasteellista nykyisessä yhden palvelutuottajan (kunnat ja niiden omistamat kuntayhtymät) mallissa. Integraatiotavoitteen saavuttaminen suunnitellussa verkostomaisessa monituottajamallissa edellyttää maakunnilta uutta johtamistapaa, jonka järjestämiseen tulee varata riittävä aika ja tarpeelliset resurssit.
Tuleva kilpailutilanne yksityisten ja maakuntaomisteisten yhtiöiden välillä tuottanee erinomaisen ympäristön kehittää ja tehostaa palveluita. Rakenteiden uudelleenarviointi mahdollistaa myös työtapojen järkevän arvioimisen.
Uudessa tilanteessa tulee kiinnittää huomiota yksityisten ja maakunnallisten yhtiöiden tasaveroiseen kilpailuasetelmaan. Maakunnallisten yhtiöiden rasitteena ovat järjestämislain mukaisesti ainakin seuraavat tekijät:
- nykyistä raskaampi ohjaus voi hidastaa tai estää tarkoituksenmukaisia maakuntatasoisia ratkaisuja (maakuntien väliset yhteistyösopimukset, uusien menetelmien käyttöönottoon liittyvät sopimukset sekä talouteen, toimintaan ja palvelukes-kusosakeyhtiöiden äänivaltaan liittyvä yksityiskohtainen valtio-ohjaus)
- koulutukseen, tutkimukseen ja liittyvät sopimukselliset rajoitteet voivat vähentää yksittäisten toimijoiden mahdollisuutta houkutella osaavaa ja alaansa kehittävää työvoimaa
- valtakunnallisesti keskitetty kiinteistöhallinta ja investointien ankara sääntely voivat johtaa tilanteeseen, jossa maakunnalliset yhtiöt toimivat vanhentuvissa kiinteis-töissä epätarkoituksenmukaisin välinein
- logistiikan näkökulmasta tulisi pohtia uudelleen myös yhteishankintojen palvelu-keskuksen palvelua: valtakunnallisen toimijan voi olla haasteellista sopeutua ketterästi ja kustannustehokkaasti paikallisiin kilpailutilanteisiin.
Onkin syytä pohtia, onko maakunnallista palveluverkostoa syytä kahlita yksityiskohtaisin säännöksin vai tuottaisiko myös niiden osalta vapaa kilpailu parhaan mahdollisen taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen.
Maakunnallisten toimijoiden, palvelulaitosten ja maakuntaomisteisten yhtiöiden, on voitava aloittaa toimintansa ilman vanhoja rasitteita. Muun ohella kiinteistöihin ja henkilöstöön liittyvät yksityisestä sektorista haitallisesti poikkeavat kustannusrasitteet tulee järjestää valtiorahoitteisin erillisjärjestelyin.
Palveluintegraation, uusien palvelutuottajien markkinoilletulon ja potilasturvallisuuden näkökulmista tavoitteena olevaa yhtenäistä potilastietorekisteriä on pidettävä kannatettavana tavoitteena.
Voimalaitosten kiinteistöverohyödyn jakaminen laajemmalle alueelle kuin voimalaitosten sijaintipaikkakunnille ei ole perusteltua. Hallituksen lakiluonnoksen mukaan voimalaitosten kiinteistöveron tuotto jakaantuisi alueille, jotka eivät ole voimalaitosten vaikutusalueella. Vesivoimalaitoskunnissa säännöstelystä aiheutuneet haitat ovat olleet huomattavat ja haittojen korjaamisesta on aiheutunut merkittäviä kustannuksia.
Kuten yllä, Palvelusetelit enemmän käyttöön, Sosiaalityöntekijä, on valittava Vammaiselle tämän persoonallisuusluonteen perusteella, esim. jos hänellä, on vain pahat metkut mielessä taksikortin käyttöä ajatellen, hänelle tulee yli Maakuntarajojen, valita Sosiaalityöntekijä, jolla aina, on pedagoogiset toimenpiteet varastossa, kun metku, on tullut pienempään, tai suurempaan julkisuuteen, eli kun korttia, ollaan sulkemassa, Asiakas, otetaan syliin, sitä yhdessä, painetaan tietokoneen kivoja nappeja, Asiakkaan pyristellessä vastaan ja koko tilaisuus, kuvataan ja -lähetetään eri Medioissa ympäri maailman. Lääketieteellinen, matalatehoinen laserhoito www.medlaser.fi on ehdottomasti saatava julkisenkin puolen hoitovalikoimaan ja/tai järjestettyä niin, että jos hankkiikin sen yksityiseltä, siitä tulee saada korvausta. Kela, ei nykyisellään sitä korvaa, vaikka jopa alan Ammattilaiset, ovat yrittäneet vakuutella sen olevan hyvä hoitomuoto perinteisten rinnalla ja toisaalta, Ruotsissa, on uskottu aivan eri tavalla sen toimivuuteen. Joissakin tapauksissa, se voi jopa korvata jonkun kirurgisen toimenpiteen, taikka olla tärkeä kirurgisten toimenpiteiden täydentäjä.
Maakunnan palvelulaitoksen rooli on epäselvä. Tervetullutta on se, että järjestäjän ja tuottajan rooli pyritään erottamaan. Siitä ei kuitenkaan saada hyötyjä irti, ellei siihen ryhdytä tosiasiallisesti. Mikäli palvelulaitos on erotuksessa tuottaja, jolle jää järjestäjän roolia (kuten ostopalvelusopimusten tekeminen, mikä järjestämislakiluonnoksessa mainitaan sekä mahdollinen tuottajien sanktiointi), ei rooleja ole erotettu. Mikäli tarkoitus taas on, että palvelulaitoksella on ainakin osittain järjestäjän mandaattia, mutta sen vapailla markkinoilla palveluja tuottavat tytäryhtiöt ovat järjestämisestä selkeästi erotettu, tulee tämä kirjata lakiin selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin. Toisena asiana sama huomio kuin aiemmin: järjestämislaki ja muut linjaukset antavat hyvät mahdollisuudet uudistuksen tavoitteisiin pääsemiselle, mutta valinnanvapauslainsäädäntö olisi tullut valmistella yhtäaikaisesti. Vaikka hyvä tarkoitus olisi jo näissä luonnoksissa ollut ottaa huomioon myös valinnanvapaus, kokonaisuus toimii vasta kun sen kaikki osaset on valmisteltu yhdessä. Järjestämislakiin onkin toivottavaa jättää muutosvaraa siihen asti kunnes valinnanvapauslainsäädännön esitys on olemassa. Tuottajien korvausten ja palveluvalikoiman lisäksi yhtenä esimerkkinä: tuottajilta ja maakunnalta vaadittavaa moninaista palveuista tuotettavaa tietoa on hahmoteltu ja nimetty järjestämislakiluonnoksessa, mutta siitä puuttuvat toimivan valinnanvapauden edellyttämän tiedon koordinointi. Mitä kaikkea tietoa on tarkoituksenmukaista tuottaa, ja mille tahoille? Kolmanneksi, myös integraation ja valinnanvapauden yhdistäminen on edelleen epäselvää. Järjestämislakiluonnoksessa mainitaan sivulla 22 useaan kertaan, että maakunnan palvelulaitoskonsernin rakenne rakennetaan sellaiseksi, että integraatio voi toteutua. Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, mikä uudistuksen valmistelun hengessä on tullut useaan kertaan ilmi: että palveluintegraatio tarkoittaa tiedon koordinointia, ei tuottajien. Tämä tulee kirjata selkeämmin, ja lienee yksi esimerkki valinnanvapauslainsäädännön ja muiden uudistuksen lakien valmistelun eriaikaisuuden ongelmista.
De språkliga rättigheterna och minoriteters rättigheter till jämlik vård kräver ytterligare beredning gällande valfriheten.
Organisationers möjlighet att vara verksamma inom social- och hälsovården måste garanteras. De fungerar enligt andra villkor än stora företag. Också småföretagares möjlighet att klara sig i konkurrensen måste garanteras.