Kiitokset tärkeästä työstä ja sidosryhmiä osallistavasta työskentelystä!

Rajatut resurssit on hyödynnettävä tehokkaasti ja ottaa mallia isommista EU maista erilaisissa käytännön tulkinnoissa.

avoimuus ja tiedottaminen

Kiitos tärkeästä työstä ja perusteellisesta prosessista!

Suomessa tulisi olla yhteinen huippututkimuksen tarjoama ja edunvalvonta suurille tutkimusorganisaatioille. Nykyinen rahoitusmalli esimerkiksi yliopistoille suosii omien vaikuttamiskeinojen kehittämistä.
Startuppien yrityshautomo/kiihdyttämötoiminta skaalautuvaan kansainväliseen liiketoimintaan tarvitsee kansallisia toimenpiteitä, joilla startupit pääsevät toimialakohtaisiin kansainvälisiin verkostoihin, verkostoihin, joissa uusi markkina luodaan. Tämän lisäksi tarvitaan paikallista hautomotoimintaa seulomaan parhaat startupit kansainvälisille kentille. Hautomo/kiihdyttämötoimintojen tulee olla pääosin julkisin varoin rahoitettua. Hyvässä Suomen oloihin sopivassa mallissa aitoa substanssiosaamistaan likoon laittavilla asiantuntijoilla tulee olla kannustava insentiivi löytää ja panostaa hyviin keisseihin Täysin markkinaehtoisille hautomoille Suomi on liian pieni tuottamaan tarpeeksi maksavia hautomoasiakkaita. Paikallisen ja kansallisen toiminnan tulee olla ammattimaista ja businesslähtöistä sekä täysin irti politikoinnista.

TKI-järjestelmän kehittäminen siten, että se tukee eri toimijoiden välistä yhteistyötä, profiloitumista ja kansainvälistymistä, ja huomioi alueellisten TKI-järjestelmien erityispiirteet.

Tehtäessä hallituskausien yli ulottuvaa pitkän tähtäimen TKI-rahoitussuunnitelmaa on yritykset otettava alusta asti kiinteästi mukaan suunnitelman tekemiseen. Yritykset tekevät kaksi kolmasosaa Suomen tki-investoinneista, joten yritykset ovat täysin keskeisessä roolissa tki-intensiteetin kasvattamistavoitteen toteutumisessa.
On myös erittäin tärkeää varmistaa, että eri hallinnonaloilla tehtävät strategiset suunnitelmat ovat linjassa TKI:n pitkän aikavälin suunnitelman kanssa. Yksi olennaisimmista suunnitelmista on kansallinen digitaalinen kompassi, joka tulee toimimaan kansallisena strategisena digitalisaation etenemissuunnitelmana ulottuen vuoteen 2030. Vuoden 2022 ministeriöiden tulevaisuuskatsauksessa korostettiin, että digimurros (mm. sen mukanaan tuoman datan avoimuuden, saatavuuden ja liikkuvuuden osalta) tulee väistämättä tuottamaan uusia vaatimuksia myös TKI-toiminnalle. Myös vihreän siirtymän edistämisessä digitalisaatio, innovaatiot, tutkimus, osaaminen, investoinnit ja kestävän rahoituksen sääntely ovat keskeisiä elementtejä. Näiden osalta on tärkeää, että vältämme siiloutumisen ja päällekkäisen tekemisen.
Lopuksi on tärkeää ymmärtää, että julkinen sektori elää jatkuvasti yli sen mihin on varaa. Suomi tarvitsee tulevina vuosikymmeninä kymmeniä tuhansia työikäisiä maahanmuuttajia nykyistä enemmän joka vuosi. Huoltosuhteen heikkeneminen on pysäytettävä heti, ja työikäisen väestön osuus käännettävä nousuun. Millään muulla keinolla emme pääse kestävyysvajeesta eroon. Mikäli huippuosaajia ja ammattiosaajia ei ole tarjolla, yritykset tekevät investointinsa muualle.

TKI-järjestelmää olisi kehitettävä kokonaisuutena. Lisärahoitus tulisi suunnata monipuolisesti eri osa-alueille.

Kiitos merkittävästä työstä!