Yhteistyö on hyvää harvojen ja valittujen kanssa - vakiintuneet suhteet vuodesta toiseen. Järjestöjen on oltava esimerkiksi joko liikunta, kulttuuri tai sote, avustukset ja yhteistyö määräytyvät sen mukaan mm. seuraparlamentti .

Kylissä on voimaa. Sitä mentaliteettia voi huoleti jakaa taajamiin ja Salon keskustaan. Yhdistysten ajatukset tulee kuulla ja huomioida.

Onko?

Kaunista puhetta, mutta tähän mennessä jäänyt sille tasolle. Olevinaan kuunnellaan kuntalaisia, mutta ei muuta. Virkamiehet piiloutuvat päätöksenteossa rahan taakse, eivätkä halua oikeasti hakea kuntalaisille ratkaisuja mm palveluiden säilyttämiseen. Ei haluta nähdä vaivaa vaan tehdään aina se helpoin, lopetetaan palvelut. Jos kaupungin arvot ovat rohkeus ja tasa-arvoisuus niin sen pitää näkyä myös kylien kehityksenä ja palveluiden tarjontana.

Me-hengessä pitää arvostaa myös taajamia, nyt se on pinta raapaisua.

Osallistaminen hyvin tehtynä vaatii paljon työaikaa asioiden valmistelijoilta ja myös osaamista. Kaupungin tulee kouluttaa työntekijöitään yhteisöllisyyden vahvistajina sekä resursoida lisää henkilötyövuosia, jos osallistamisessa halutaan onnistua. Yhteistyön muodot pitää määritellä, suunnitella ja tavoitteistaa ja niiden toteutumista pitää seurata.

Kuntalaisille voisi antaa myös vastuuta. Liian usein heitellään roskat sinne tänne ja odotetaan että kaupunki siivoaa. Kyllä verovaroille on parempaakin käyttöä kuin toisten jälkien siivoaminen.

Laaja-alainen yhteistyö kuntalaisten kanssa? Missä ovat kuntalaisten kuulemistilaisuudet?

Tilaisuuksia on kaupunki järjestänyt asukkaille mielestäni hyvin. On tärkeää, että asioissa ja päätöksissä kuullaan erityisesti heitä, joihin päätökset vaikuttavat. Eri asia on, otetaanko näitä sitten päätöksenteossa huomioon lainkaan. Syytä ainakin olisi. Asukkailta tulee varmasti hyviä ratkaisu- ja kompriomissiehdotuksia, jotka olisi syytä selvittää hyvin ennen päätöksentekoa.

Nyt on mennyt oikeaan suuntaan aimo harppauksin. Toista oli vielä reilu 10 vuotta sitten!