En ymmärrä kysymystä.
Tähän on vaikea ottaa kantaa. Olisi hyvä, jos tästä olisi esimerkki. Yleisesti ottaen tietomalli näyttäisi "yksinkertaistavan" ja jäykistävän asemakaavoitusta liikaa. Rakennemalli ohjaa sisältöä. Tulee vaikeuttamaan kaavoitusta ja johtamaan lukuisiin poikkamisluparatkaisuihin. Kuinka poikkeamisluparatkaisut esim. käyttötarkoituksen osalta on tarkoitus huomioida tietomallissa?
En osaa sanoa. Riippuu siitä, miten se käytännössä toimii. Kaavan tekemisen tulee helpottua. Suunnittelijalle täytyy olla selvää, mitä voi käyttää missäkin tapauksessa. Ei saa olla tulkinnanvaraa, joista voi seurata virheellisiä määräyksiä, joita pitää myöhemmin korjata.
Kysymys on hyvä esimerkki koko tietomalliprojektin irrallisuudesta käytännön kaavoitukseen ja kaavoituksen kehittämiseen nykyiset käytännöt ja vahvuudet säilyttäen. On todella vaikea ymmärtää, mitä tällä käytännön kaavatyössä tarkoitetaan.
Kysymyksen asettelu on vaikea, koska tähän mennessä ei ole vielä esitetty kunnon esimerkkiä siitä, minkälainen tietomallipohjainen kaava on. Tämän vuoksi riippuvuuden poiston vaikutuksia on vaikea arvioida. Pelkät koodistot ovat hyvin kaukana kaavoituksen ja kaavan tulkinnan arjesta.
Kysymys on vaikeaselkoinen ja vaatisi havainnollistamista. Mikäli tässä on tarkoitus hakea eroa alueen ja osa-alueen esittämiselle, niin asian ratkaiseminen yksiselitteisesti on mielestäni hankalaa. Molemmat aluetyypit voivat olla tietokannassa hierarkkisesti samanarvoisia, mutta itse miellän varsinaiset aluevaraukset hierarkialtaan korkeammiksi. Kuten osa-alueen . Koneluettavuuden ja piirtotekniikan kannalta ei tule mieleen mihin merkintätyyppierottelua tarvittaisiin, kunhan alueet ja osa-alueet voidaan piirtää teknisesti päällekkäin.
En ole varma olenko ymmärtänyt kysymystä oikein. Kysely lisäksi tuli hankalasti joululoman aikaan, joten sain sen käsiini vasta 9.1.2023. Haastavaa kiireaikataululla sisäistää vaikeaselkoisia asioita.
Kaavamerkintä termistä luopuminen ja sen sisällyttäminen kaavamääräykseen vaikuttaa turhan sekavalta. Nykyisellä terminologialla on selkeää erottaa kaavamerkintä, joka osoittaa aluevaruksen tai kohdesymbolin, kaavamääräyksestä, joka sisältää määräystekstin. Tarve syntyy tietomalliajattelusta, mutta hankaloittaa viestintää ja keskustelua, koska kyseessä on varsin vakiintuneet termit. Voisiko tätä terminologiaa vielä pohtia ja kehittää? Esimerkiksi määräys termin sijasta voitaisiin käyttää edelleen merkintä termiä ja määräysten osalta sanallisten määräysten luokkaa.
Määrittääkö RYTJ koodisto alueidenkäyttölain (uusi MRL) mukaisia maankäyttöratkaisuja? Mikä näiden keskinäinen hierarkia on?
Jos ei ole ollut tiiviisti mukana koodiston kehitystyössä, on hyvin vaikea maankäytön suunnittelun konkarinakaan päästä selville esitettyihin kysymyksiin.
Tulee tällöin huolehtia, että alueen osan käyttötarkoitus ei ole lainkaan riippuvainen ylemmän tason käyttötarkoituksesta.