Tässä puuttuvia, mutta samalla myös kysymyksiä:
- Siirtolapuutarhalle ja palstaviljelyalueelle tulee olla erilliset merkinnät.
- Rakentamisen tavasta puuttuu viherseinä.
-Suojellun puun osalta olisi hyvä ohjeistaa, että kyse Luonnonsuojelulain 23 § Luonnonmuistomerkistä. Tässä tulee huomioida, että LSL 23 § luonnonmuistomerkki voi olla myös siirtolohkare tai muu vastaava luonnonmuodostuma. Onko tällöin luonnonarvoiltaan arvokas kohde, jossa ei näy suoraan suojelustatusta, vai tulisiko tätä yksiselitteistää?
-Säilytettävälle puulle on tarpeen pystyä määrittämään lisätiedonlajina 1) maisemallisesti/2) kaupunkikuvallisesti merkittävä ja 3) tarvittaessa uudistettava.
-Kuinka määräyksiä ”Hulevesien hallinta”, ”Hulevesien hallinta-alue” ja ”Hulevesien viivytysalue” on tarkoitus käyttää? Hulevesien hallinta voi olla määrällistä tai laadullista. Hulevesien viivytys on yksi hulevesien hallintatapa, entä imeytys? Mitä eroa / miksi eritelty "hulevesien hallinta" ja "hulevesien hallinta-alue"?
-Onko vihertehokkuus tarkoitus täydentää sanallisella määräyksellä, esim. "Tonttien vihertehokkuuden tulee täyttää xxx kaupungin viherkertoimen tavoiteluku."? Tässä hyvä huomioida, että kaupungeilla on tällä hetkellä omat laskurinsa, eivätkä niiden tuottamat tavoiteluvut ole keskenään vertailukelpoisia.
-Säilytettävän puun ja Ulkoalueiden käytön rinnalla (mm. istutettava alueen osa) olisi hyvä olla myös säilytettävä alueen osa, jolla voidaan määrätä mm. tontilla olevan puuston, kallion ja maaperän säilyttämisestä.
-Onko VP/s jatkossa kaavamääräyslaji ”Puisto” + kaavamääräyslaji ”Suojeltava alue tai alueen osa” + lisätiedonlaji esim. ”Paikallinen” + sanallisten määräysten luokka ”Suojelumääräys” tai ”Kulttuuriympäristö” : esim. Kaupunkikuvallisesti, historiallisesti ja puutarhataiteellisesti arvokas puisto, joka tulee säilyttää ja hoitaa alkuperäistoteutuksen idean mukaisesti.

Voi hyvinkin puuttua. Asiaa pitäisi työryhmässä olla tutkimassa kokenut, pätevä kaavan laatija tai useampi. Toivottavasti näin on!

Miten ilmaistaisiin kaupallisten palveluiden alue (ratkaisuesityksessä on esim. "Toimitilojen alue" ja "Myymälärakennusten alue"). Miten ilmaistaisiin valtainen -päätteiset käyttötarkoitukset (esim. Pientalovaltainen alue).
Tällä hetkellä strategisen yleiskaavan kaavamääräyksiä puuttuu.
Sanallisten määräysten luokkana on "Jätehuolto" ja "Vesihuolto", mutta ei sähkölinjoihin tai kaasuputkiin viittaavaa.
Kaatoluokat ("muu..") kai poistuneet, vaikka näiden merkitystä on aiemmin pyritty tuomaan esiin. Miksi näin ja miten sitten muut pitäisi koodata?
Oikeasti tarvittaisiin käytännön soveltamistestausta, että löydettäisiin puuttuvat asiat. Testaus pitäisi olla kattavaa, eivätkä yksittäiset testaukset riitä, vaan tarvittaisiin laajempaa testausta. Testausvaatimus ulottuu visualisointiin saakka, eli pitäisi kokeilla minkälainen visuaalinen kaava tällä koodistolla saataisiin aikaan.

Yhdistelmämerkinnät, joita kehitetään lisää jatkuvasti, kuten MTH (haja-asutusalue), VLA (avoimena säilytettävä lähivirkistysalue). Oliko ajatuksena, että esimerkiksi jälkimmäisessä vaihtoehdossa olisi mahdollista käyttää lisätiedon lajin kohtaa osa-alue? Siihen tulisi sitten koodata tällaiset erityismerkinnät, koska ei siihen voi laittaa suoraan A-merkintääkään, joka tarkoittaa asumista. On kuitenkin oleellista, että a-kirjain on merkinnässä, eikä riitä, että mainitaan vain sanallisessa määräyksessä. Erilaisten uusien merkintätapojen suunnittelu pitää mahdollistaa tulevaisuudessakin eikä koodisto saa rajoittaa maankäytön kehittämistä.