Uudenmaan liitto on samaa mieltä tarpeesta vahvistaa korkean tason tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtamista ja koordinaatiota kansallisesti. Olemassa oleva kansallinen TKI-tiekartta voisi toimia pitkäjänteisen TKI-politiikan tukena. Tämän tukena taas voivat toimia alueelliset innovaatio- ja teknologiapolitiikan välineet, kuten maakuntien älykkään erikoistumisen strategiat ja niiden ympärille syntyneet verkostot, jotka voivat parhaassa tapauksessa tukea kansainvälisesti merkittävien ekosysteemien ja kehittämisympäristöjen kehittymistä.

- Tarve innovaatiopolitiikan kokonaisuuden paremmalle johtamiselle ja koordinaatiolle on ilmeinen ja ehdotus TIN:n vahvistamisesta on hyödyllinen myös alueiden näkökulmasta. Erilaisia innovaatiopolitiikan tavoitteita yhteensovitetaan käytännössä alueilla ja paikallises-ti.
- TIN:n kokoonpanossa tulee riittävällä tavalla huomioida alueellisen ja paikallisen innovaa-tiotoiminnan ja -politiikan osaaminen ja tuntemus.
- TIN:n vahvistaminen on edellytys myös transformatiivisen ja missiolähtöisen innovaatiopo-litiikan toteutumiselle. TIN toimisi tällöin haasteiden ”omistajana” kansallisella tasolla.
- TKI-järjestelmän johtamisen kehittämisessä tulee huomioida tieto- ja teknologiapolitiikan poikkihallinnollisen johtamisen kehittämislinjaukset ja yhteensovittaa nämä keskenään. Tu-lisi ertiyisesti arvioida mahdollisuus, että TIN toimisi myös neuvoa antavana tai linjaavana foorumina tieto- ja teknologiapolitiikan koordinaatiosta vastaavalle Digitoimistolle

Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) roolin vahvistaminen on kannatettavaa.

TINin tehtäviin kannattaa nyt esitettyjen lisäksi ulottaa myös valmistelutyö Suomen EU:n T&K-politiikan varhaisen vaikuttamisen painopistealueista. Tällä mallilla voitaisiin varmistaa, että niin tiedeyhteisön kuin yritysmaailman tarpeet tulevat kuulluksi, kun arvioidaan miten Suomen tulisi vaikuttaa EU:n tutkimuspolitiikan suuntia määritettäessä.

TINin kokoonpanon osalta näemme tärkeänä, että myös TKI-toiminnan tekijöiden edustus on mukana siinä missä yrityksetkin. Edustus voitaisiin hoitaa esimerkiksi Akavan kautta. TEK itse edustaa merkittävää joukkoa TKI:n tekijöitä niin yrityksissä kuin korkeakouluissakin, kuten muutkin akavalaiset, joiden äänen toivoisimme kuuluvan myös suoraan TINissä.

Samalla tulee vahvistaa TINin ja Suomen EU-edustuston välistä koordinaatiota.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistaminen on kannatettavaa, varsinkin kun julkista t&k-rahoitusta tullaan lisäämään tulevina vuosina merkittävästi. On nähtävissä, että nykymuodossaan karsittu tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) ei pysty riittävän vahvasti koordinoimaan TKI-toimintakentässä tapahtuvia muutoksia ja poliittinen tahto innovaatiopolitiikan kehittämiseen on ollut heikkoa. Luonnoksessa ehdotettua pysyvän sihteeristön palauttamista neuvoston toimintaan voidaan pitää kannatettavana. Olisi myös kannatettavaa, että neuvosto käsittelee kansantalouden kasvun kannalta keskeisiä asioita sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kytkemistä talouskasvun tukemiseen.

On erityisen tärkeää, että on päädytty uudistamaan Tutkimus ja innovaationeuvoston (TIN) tehtävänanto ja kokoonpano. Nousevan TKI rahoituksen kohdentaminen ja sen myötä toivotun vipuvaikutusten saavuttaminen vaatii näkemyksiä yliopistojen hallintoelimistä, joissa toiminnanohjaus ja sen tuloksellisuus toimeenpannaan ja mitataan. TINin tutkijaedustus tulisi siksi liikkua yliopistojen johdon tasolla, joissa tutkimusorganisaation kokonaisuutta ohjataan.

Suomen TKI-politiikan johtamiseen ja koordinaatioon on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota. Raportissa esitetyt toimet Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN:n) roolin vahvistamiseksi ovat oikeansuuntaisia. Tällä hetkellä TKI-politiikasta puuttuu strateginen toimija, joka riittävällä tavalla muodostaisi kokonaiskäsitystä TKI-politiikan pitkän aikavälin tarpeista, ja jolla olisi tehtävänä tuottaa koko järjestelmän ja sen rahoituksen kehittämistä koskevia esityksiä valtioneuvostolle. TIN:n vahvistuvaan rooliin tulisi luontevana osana kuulua pitkän aikavälin TKI-suunnitelmien valmistelu sekä rahoittajien koordinaatio.

TKI-järjestelmää pitää pystyä katsomaan aiempaa laajempana systeemisenä kokonaisuutena. Koulutusjärjestelmä aina varhaiskasvatuksesta lähtien tuottaa toimivan pohjan TKI-järjestelmälle. Ilman toimivaa koulutusta ei ole myöskään tekijöitä TKI-työlle.

TKI-järjestelmän tärkeimmillä toimijoilla, kuten korkeakouluilla, tutkimuslaitoksilla ja elinkeinoelämällä on oltava edustus TIN:ssä. Sivistystyönantajat edustaa korkeakoulujen lisäksi laajasti koko koulutuskenttää ja kykenee tuomaan systeeminäkemystä myös TIN:n työhön.

Sivista yhtyy EK:laisten liittojen esityksiin TIN:in roolin uudistamisesta ja toteaa, että TIN:in uudistaminen on hallitusohjelmatasolla ratkaistava kysymys.

Kaupan liitto esittää, että tutkimus- ja innovaationeuvosto, ja sille mahdollisesti perustettava sihteeristö, kävisi aktiivista ja nykyistä merkittävästi laaja-alaisempaa dialogia eri elinkeinoelämän toimialojen, kuten kaupan alan kanssa T&K -järjestelmän kehittämistarpeista.

Insinööriliitto pitää tutkimus- ja innovaationeuvoston roolin vahvistamista kuvatulla tavalla yleisesti kannatettavana. TKI-neuvostossa tulee uudistuksen jälkeen olla ammattikorkeakoulujen edustaja, jotta alueellinen TKI-toiminta ja soveltava tutkimus tulevat riittävällä tavalla edustetuksi neuvostossa.

TKI-järjestelmän johtamisessa ja ohjauksessa tulee tunnistaa ja luoda edellytyksiä kasvattaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja erikoistuneita korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten osaamiskeskittymiä.

- Suomalaisten yliopistojen näkökulmasta olisi tärkeää, että neuvostoissa olisi edustettuna henkilöitä mahdollisimman laajasti myös maantieteellisestä näkökulmasta, jotta eri yliopistojen erityispiirteet ja strategiat tulisi mahdollisimman hyvin huomioitua, esim. arktisuus ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa. Myöskin muu diversiteetti syytä huomioida nykyistä paremmin, mukaan lukien kansainvälinen henkilöstö.
- TKI-rahoitussuunnitelma on kansallista TKI-politiikka ohjaava mutta sen tulisi hyvin läheisesti integroida ja peilata EU:n TKI-politiikka tai syntyy helposti ristiriitoja sekä TKI-strategioiden että TKI-rahoitusten välille. On tärkeää, että Suomen TKI-politiikasta ja rahoituksesta päättävät rakenteet tietävät, mikä on ajankohtaista ja tulossa EU:n TKI-politiikassa. Tästä syystä neuvostoissa tulisi olla mukana henkilöitä, jotka toimivat Brysselin TKI-politiikan parissa ja/tai istuvat keskeisissä TKI-politiikkaa ohjaavissa työryhmissä Brysselissä.