Strategisia valintoja tarvitaan. Valituille on taattava sopiva rahoitus. Vihreän kasvun osalta on rakennettava sujuva yhteys myös investointeihin. Myös viennin edistämisen on tuettava uudistuvaa liiketoimintaa. Ensimmäisten valintojen osalta on oltava nopea. Vihreän kasvun aikaikkuna on auki juuri nyt.
On tärkeää kuulla laajasti eri toimijoita, mutta samalla on tärkeää, että valintoja ja priorisointeja tehdään rohkeasti. Rahoituksessa tulee näkyä vipu- että vakauttava vaikutus talouden kestävään kasvuun.
Luvussa todetaan viisaasti, että Suomen rajallisia resursseja kannattaa järjestää systemaattisesti siten, että vältetään perusteettomia päällekkäisyyksiä maan sisällä ja rakennetaan olemassa oleville vahvuuksille toisiaan täydentäviä kansainvälisen mittakaavan osaamiskeskittymiä, jotka voivat yltää solmukohdiksi johtaviin kansainvälisiin verkostoihin. Luvussa todetaan Suomen tarvitsevan ”enemmän” tällaisia keskittymiä. Tässä on riskinä, että viesti ymmärretään väärin, ja kuvitellaan tavoitteen ohjaavan hajauttamaan entisestään Suomen kansainvälisessä vertailussa ennestäänkin aivan poikkeuksellisen hajautettuja resursseja. Pikemminkin tarvitaan vahvuuksille rakentamista, kansainvälisen mittakaavan profiloitumista ja perusteettomien päällekkäisyyksien purkamista.
Painopisteet ja strategiset valinnat tulee pitää strategisella tasolla. Suomen on panostettava osaamisalueisiin, joilla löytyy uskottava perusta maailman kärkeen nousemiseksi. Julkista rahoitusta tulee suunnata näille alueille pitkäjänteisesti huipputason osaamiskeskittymien kasvattamiseen.
I kapitlet lyfts förtjänstfullt fram behovet av samarbete för att identifiera tyngdpunkter och strategiska val. Det skulle vara skäl att på samma sätt som i EU:s bakomliggande tanke för smart specialisering utgå från olika områdens styrkor och behov. Olika funktionella områden har olika behov av innovationssatsningar. Samtidigt kan man identifiera horisontella behov som t.ex. digitalisering. Kan man utnyttja befintligt kunnande till max och ytterligare stärka det så kan man komma mycket fortare framåt än om alla måste anpassa sig till en given mall.
Planen med smart specialisering var ursprungligen att möjliggöra nerifrån uppåt riktade initiativ till nya tillväxtspår som bygger på den kunskaps- och kompetenskärna som finns i regionerna. Utvecklingskostnaderna hör ihop med hur ny teknik svarar på de befintliga regionala resurserna. Om de nya alternativen har en nära koppling till kärnan blir kostnaderna för utvecklingen troligtvis lägre. Och omvänt, ju mindre de nya teknikerna hänför sig till kunnandet i regionen, desto dyrare och mer riskfylld är utvecklingsverksamheten. Det finns preliminära statistiska bevis på att de regioner och städer som tillämpar strategierna om smart specialisering också har en snabbare tillväxt än andra: regioner och städer som klarar av att diversifiera sin kunskaps- och kompetenskärna genom att koppla ihop den med sektorer som ligger nära de egna kärnsektorerna är också vinnare när det gäller den ekonomiska utvecklingen. (Rigby, D.L., Roesler, C., Kogler, D., Boschma, R. & Balland, P-A. (2022) Do EU regions benefit from Smart Specialisation principles?, Regional Studies, p. 1–16. DOI: 10.1080/00343404.2022.2032628)
T&K-toiminnan kansallisissa painopisteissä ja strategisissa valinnoissa ei pitäisi keskittyä vain ajankohtaisiin teemoihin vaan katse tulisi suunnata tulevaisuuteen ja tulevaisuuden ratkaisuihin ja haasteisiin, mutta seuraavat tulisi ainakin huomioida: esim. uudet materiaalit, uudet menetelmät, kestävä kehitys, elektroniikka, valmistus, seuraavan sukupolven ratkaisut, puolijohteet, optiikka, fotoniikka, piirisuunnittelu, kestävät menetelmät ja käsittelyt, energia, aurinkokennot jne.
- kansallinen omavaraisuus ja huoltovarmuus
- Suomi investoinien kohteena - tuotannon palatautuminen takaisin kotimaahan ja Aasian riippuvuudesta irtaantuminen
- etäisyyksien hallintaan liittyvien innovatiivisten ratkaisujen edistäminen, joilla turvataan laadukas elämisen taso, palvelut sekä niiden saavutettavuus myös harvaan asutuilla alueilla - veto- ja pitovoiman edistäminen.
- kansallisten painopisteiden lisäksi huomioitava myös alueiden älykäs erikoistuminen EU:n laajuisen vision mukaisesti.
Vaikka luonnos ei itse strategisiin painopisteisiin ota kantaa, haluaisimme korostaa Suomen mahdollisuuksia yhteiskuntaa läpileikkaavan vihreän siirtymän edelläkävijänä, mikä on paljon muutakin kuin digitaalinen. Digivihreä siirtymähän luonnoksessa mainitaankin (johdannossa). Yhtenä kansallisena painopisteenä näkisimme perustutkimukseen panostamisen. Esimerkiksi monet disruptiiviset teknologiat, joilla on ollut laajakantoisia positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan’, ovat pitkäjänteisen perustutkimuksen tulosta.
Painopistevalinnoilla vaikuttavuutta TKI-panostuksiin
Vuoden alusta voimaan tullut T&K-rahoituslaki tarkoittaa merkittävää valtion lisäpanostusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Business Finland, Suomen Akatemia, VTT, Sitra ja Finnvera pitävät parlamentaarisen TKI-työryhmän tekemää luonnosta Suomen monivuotisesta T&K-rahoituksen suunnitelmasta kannatettavana. Erityisesti haluamme kiinnittää huomiota siihen, että lisääntyvä rahoitus kohdennetaan vaikuttavasti.
T&K-rahoituksen suunnitelmassa on ansiokkaasti tunnistettu, että kansalliset strategiset valinnat ovat tärkeä perusta rajallisten julkisten panostusten vaikuttavalle suuntaamiselle. Suomen kannattaa tehdä TKI-panostuksissaan selkeitä ja hyvin perusteltuja valintoja ja johtaa TKI-politiikkaa tavoitteellisesti tutkittuun tietoon tukeutuen. Näin julkiset TKI-panostukset ovat yhteiskunnalle kannattava investointi ja toimivat kestävän talouden sekä tulevan hyvinvointimme perustana.
Suomi tarvitsee nopeasti suunnan mihin kasvavia julkisia TKI-panostuksia kohdennetaan. Valinnat sisällöllisistä painotuksista tulee tehdä ripeästi vuoden loppuun mennessä, ja TKI-järjestelmän keskeiset toimijat on tarpeen ottaa mukaan lupaavien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Vahva osaamisperusta ja siihen perustuvat uudet innovaatiot ja liiketoiminnot, kasvualat ja yhteiskunnalliset uudistukset ovat kansantalouden kestävyyden ja tulevan hyvinvoinnin välttämätön edellytys. Suomi menestyy globaalissa kilpailussa luomalla maailmanluokan osaamiskeskittymiä, verkostoja ja kehitysympäristöjä, joiden pohjalta voimme synnyttää uutta innovaatiolähtöistä liiketoimintaa.
On helppoa olla samaa mieltä siitä, että "On tärkeää tunnistaa kansalliset osaamisvahvuudet sekä yhteiskunnan ja yritysten valmiudet, vahvuudet, tarpeet ja osaaminen globaalien murrosten hyödyntämisessä. " Kyseinen osio jää kuitenkin sisällöllisesti laihaksi, sillä epäselväksi jää niin se, miten tunnistaminen tapahtuu kuin sekin, mitä siitä seuraa politiikkatoimien osalta. Osio on kirjoitettu niin ympäripyöreästi että se sallii sekä sen tulkinnan, että keskitetysti tehdään voimakkaista priorisointipäätöksiä kuin senkin, että tavoitteena on seurata sitä, millä tutkimuksen/yritystoiminnan lohkoilla tapahtuu edistystä (ns. "bottom-up" lähestymistapa) kun on ensin luotu menestymisen yleisedellytyksiä.
On ymmärrettävää mutta vaarallista, että osio on ympäripyöreä: Tasapainoilu ja valinnat näiden lähestymistapojen välillä ovat innovaatiopolitiikan keskeinen haaste joka on hyvä tunnistaa. Vain näin voidaan varmistaa, että keskeisistä ongelmista käydään keskustelua ja päätökset tehdään parhaan mahdollisen (sinällään erittäin epätäydellisen) tiedon varassa.
On myös keskeisen tärkeää, että päätöksentekijät ymmärtävät, että painopisteisiin ja strategisiin valintoihin liittyviin päätöksiin kohdistuu kaikkein ankarin sidosryhmäpaine ja -vaikuttaminen. Vankat instituutiot ja läpinäkyvät prosessit ovat keskiössä tämän paineen hallinnassa.
Kansallisten strategisten painopisteiden valinta ei saa johtaa siihen, että alueet menettävät jo saavutettua tai valmisteilla olevaa merkittävää TKI-toimintaa. Päijät-Hämeen kasvuvahvuudet ovat kestävän kasvun mukaisissa klustereissa ja tavoitteita edistävissä yrityksissä. Esimerkiksi vielä vuosi sitten monikaan ei osannut ennustaa, että sähköisen liikenteen latausteknologiasta nousee Lahteen uusi ”Nokia”. Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnolla palkitun Kempowerin markkina-arvo on noussut vuoden aikana noin 1,4 miljardiin euroon.