Suomen TKI-järjestelmää on tärkeää kehittää kokonaisvaltaisesti, tämänhetkiset aukkokohdat huomioiden. On tärkeää, että TKI-rahoitusta suunnataan strategiset painopisteet huomioiden. On tärkeää korjata soveltavassa tutkimuksessa sekä uusien teknologioiden tutkimuksessa, kehittämisessä ja skaalaamisessa oleva aukko lisäämällä näille alueille kohdennettua TKI-rahoitusta. Kuten suunnitelmaluonnoksessa todetaan, ”Soveltavan tutkimuksen vahvistamisessa yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden välinen yhteistyö on keskeistä.” Linjausluonnos soveltavan tutkimuksen ja tutkimus-yritys-yhteistyön tukemisesta (kohta 4) on erittäin kannatettava.

Suunnitelmaluonnos tunnistaa tutkimuslaitosten keskeisen roolin strategisessa tutkimuksessa, osaamisen kehittämisessä, perustutkimuksen tulosten jalostamisessa uusiksi ratkaisuiksi ja palveluiksi sekä IP:n luomisessa (kohta 5). Tutkimuslaitokset menestyvät EU-rahoitushauissa ja ne verkottavat myös muita suomalaisia organisaatioita ja yrityksiä EU-yhteistyöhön. Tutkimuslaitosten rahoitus on kuitenkin heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Tutkimuslaitosten perusrahoitusta tulee kasvattaa kestävälle tasolle osana TKI-rahoituksen vaikuttavuuden parantamista. Linjausluonnos ”Tutkimuslaitosten osaamisen pitkäjänteisen kehittämisen ja hyödyntämisen varmistamiseksi kohdennetaan lisärahoitusta tutkimuslaitosten perusrahoitukseen.” on hyvin kannatettava.

4 % TKI-tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että 2/3 TKI-panostusten lisäyksestä tulee yksityiseltä sektorilta. Suomessa yksityisistä TKI-investoinneista noin 70 % tulee teknologiateollisuuden yrityksiltä. Uuden teknologian kehittämiseen ja teknologiaosaamisen vahvistamiseen liittyvät tutkimuspanostukset ovat siis keskeisiä yksityisten investointien vivuttamiseksi. Suunnitellut TKI-lisäykset tulee kohdentaa tutkimus-yritys-yhteistyön vahvistamiseen siten, että ne vivuttavat yksityisiä TKI-investointeja ja edistävät uuden, kestävän liiketoiminnan syntymistä ja vastaavat globaaleihin haasteisiin, kuten vihreään siirtymään.

Mullistavien innovaatioiden kehittämiseen liittyy aina suuria riskejä. Yritykset arvioivat monen potentiaalisen kasvualan riskit itselleen liian suuriksi ilman teknologisen riskin jakamista julkisen vallan ja muiden toimijoiden kanssa. Kynnystä madaltamaan tarvitaan rahoitusinstrumentteja ja koehankkeita, jotka mahdollistavat pidemmälle tulevaisuuteen tähtäävän innovoinnin pienemmällä riskillä. Riskiä jakavan rahoituksen ja yhteisten kehitys- ja kokeiluympäristöjen avulla yritykset voivat liittyä tutkimukseen jo sen varhaisemmassa vaiheessa, jolloin kaikkien osapuolten ymmärrys uuden teknologian potentiaalista kasvaa. On tärkeää lisätä Business Finlandin rahoitusvaltuuksia kohdentaen rahoitusta erityisesti riskipitoisiin, merkittäviä innovaatioita tavoitteleviin yritysten ja tutkimuskumppaneiden yhteishankkeisiin sekä maailmanluokan osaamiskeskittymien ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseen. Kohdan 6 linjausluonnos on kannatettava.

EU-rahoitusohjelmien täysimääräisestä hyödyntämisestä ja riittävästä kansallisesta vastinrahoituksesta suomalaisille toimijoille tulee huolehtia. Suomalaiset toimijat ovat kilpailukykyisiä EU-rahoituksen kotiuttamisessa, mutta EU-hankkeissa vaadittavan riittävän vastinrahoituksen kokoon saaminen on tällä hetkellä EU-rahoituksen kotiuttamista rajoittava tekijä, kuten suunnitelmaluonnos tuo esiin. Kohdan 7 linjausluonnos tutkimusorganisaatioiden perusrahoituksen lisäämisestä, jotta ne voivat paremmin hakea ja saada kansainvälistä T&K-rahoitusta, sekä rahoittajaorganisaatioiden kyky huolehtia yhteisrahoituksesta, on äärimmäisen tärkeä. Luonnos myös tunnistaa hyvin eroavaisuudet eri EU-ohjelmien ja -instrumenttien vaatimassa vastinrahoituksesta (organisaatioiden käyttämä omarahoitus ja kansallinen yhteisrahoitus). Luonnoksen terminologiaa koskien on huomattava, että yhteisrahoitusta ei tarvita pelkästään kumppanuuksiin, vaan laajemmin eri instrumentteihin. On tärkeää, että kansallinen yhteisrahoitus järjestetään hallinnollisesti mahdollisimman kevyesti ja siten, että rahoitusehdot ovat selkeät ja kansallinen aikataulu rahoitukselle vastaa EU-ohjelmien vaatimaan aikatauluun.

Kansainvälisesti merkittävien osaamiskeskittymien ydinelementti on tarkoituksenmukainen infrastruktuuri. Uusien teknologiaratkaisujen kehityspolun alussa tämä voi tarkoittaa tutkimus- ja kehitysinfrastruktuureja. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten ja uutta luovan osaamisen mukaan saamiseksi myös infrastruktuurien on oltava uniikkeja ja kilpailuetua tuovia. On tärkeää rahoittaa pitkäjänteisesti innovaatioekosysteemien yhteiskäyttöisiä tutkimus- ja kehitysinfrastruktuureja, jotta tutkimustuloksista voidaan kehittää innovaatioita (kohta 10). Esimerkiksi mikroelektroniikka ja kvanttiteknologia ovat aloja, joissa Suomella on huippuosaamista, erityistä kilpailuetua ja maailmanluokan infrastruktuuri sekä mahdollisuus viennin merkittävään kasvuun. Nämä ovat myös globaalisti kriittisiä teknologioita.

Ammattikorkeakoulujen keskeinen rooli osaamisen kehittämisen ja elinkeinorakenteen uudistumisen tukijana vaatii lisäpanoksia, kuten luonnoksessa todettukin. Soveltavan tutkimuksen ja yritysten korkeakouluyhteistyön viime vuosien vajoaman paikkaaminen eri tavoin on tärkeää. On hyvä pyrkiä purkamaan kaikenlaisia pullonkauloja, jotka ovat esteenä tuottavuuden kasvulle ja yritysten TKI-intensiivisyyden nostolle. EU:n TKI-rahoituksen nykyistä kattavampi hyödyntäminen on läpileikkaavana tavoitteena myös Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa ja älykkään erikoistumisen strategiassa. Tuki tutkimusinfrastruktuureille on niin ikään arvokasta.
Luvun kohdassa 9 keskitytään erityisesti yliopistosairaaloiden ja mm. kliinisen tutkimuksen erityistarpeisiin. Nämä ovat varmasti tärkeitä. Pyydämme kuitenkin kiinnittämään huomioita myös hyvinvointialueiden toimintamalleihin ja prosesseihin liittyviin kehittämistarpeisiin. TKI-toiminnalla voidaan myös parantaa palvelukokemusta sekä lisätä järjestelmän tehokkuutta.

Monivuotisessa suunnitelmassa on monia kannatettavia linjauksia. Rahoituksen lisäämisessä on tärkeää huomioida niin perustutkimus kuin soveltava tutkimus sekä innovaatioyhteistyön mahdollisuuksien tukeminen.
Muilta osin rahoitusta tulisi kohdistaa erityisesti poikkitieteellisiin T&K-ohjelmiin sekä kaupunkien kehitys- ja kokeilualustatoimintaan. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatiorahoitus tulee varmistaa. Myös maailmanluokan tutkimus- ja teknologiainfran synnyttäminen ja ylläpitäminen edellyttävät riittäviä julkisia panostuksia.
Rahoituksen tulee sisältää myös riittävä vastinrahoitus, jotta Suomi voi hyödyntää täysimääräisesti EU:n rahoituksen, esim. erityisohjelmat.
Lisäksi on erittäin tärkeää varmistaa yliopistosairaaloiden tutkimusrahoituksen sekä kansainvälisen yhteistyön edellytykset. Rahoitus on sisällytettävä hyvinvointialueiden rahoitukseen ja pidettävä huolta myös jatkokoulutuksen mahdollisuuksista yliopistosairaaloissa.
EU-rahoitus nousee esiin suunnitelmassa, mutta haluaisimme vielä korostaa kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön tärkeyttä laajemminkin. Tutkimustoiminnan kansallisen tason jatkuva nostaminen on tärkeää, mutta TKI-ekosysteemien on kyettävä lisäksi hyvin laajaan uusimman tiedon vastaanottamiseen. Uusimman tiedon saanti ja omaksuminen vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyökykyä ja nykyistä laajempaa kansainvälisesti suuntautuneiden asiantuntijoiden ja tukijoiden määrää.

- Pitkäjänteisen T&K-yhteistyön tukeminen on tärkeää. On tarpeen myös määritellä rahoitus-välineiden rooli osana kokonaisuutta. Esimerkiksi nykyisen EAKR:n puitteissa on mahdollis-ta rahoittaa yhteistyön kehittämistä esimerkiksi BF:n veturirahoituksen rinnalla. Tärkeää olisi, että rahoitusvälineet aidosti täydentävät toisiaan ja olisi suunnattu samaan suuntaan.
- Linjausluonnos tutkimusorganisaatioiden perusrahoituksen lisäämisestä siten, että tuetaan niiden edellytyksiä hakea ja saada kansainvälistä T&K-rahoitusta, ja että varmistetaan ra-hoittajaorganisaatioiden kyky osallistua yhteisrahoitteisiin ohjelmiin ja investointeihin, on erittäin tarpeellinen. Tätä tukisi, että EAKR- tai kansallista (AKKE) rahoitusta olisi käytettä-vissä EU-rahoitushakujen ja -investointien valmisteluun. Silloin myös rahoituksen vipuvaiku-tus vahvistuisi.
- Tutkimusinfrastruktuurien vahvistamisen lisäksi on tarpeen huolehtia siitä, että infrastruk-tuurit ovat tehokkaassa käytössä TKI-toimintaan myös niitä hallinnoivien instituutioiden ul-kopuolisille toimijoille.

1. Yliopistojen tutkimus- ja tutkijakoulutuksen määrärahojen kasvattaminen on tärkeää. Väkilukuun suhteutettuna Suomen panostukset (alle 200€/asukas) jäävät tässä merkittävästi jälkeen Ruotsista (yli 250€/as) tai Tanskasta (yli 300€/as). Ero on Suomen tasolla mitattuna satoja miljoonia.

Esitetty korvamerkitty tutkijankoulutuksen rahoitus jättää epäselväksi sen suhteen yliopistojen perusrahoitukseen. Itse perusrahoitusmallissa on strateginen osuus, jossa asiaa voisi toteuttaa, mutta muuten sen integroiminen malliin ei ole mielekästä. Myöskin yksittäinen hankerahoitus voi olla ongelmallinen yliopistojen ohjauksen näkökulmasta.

Yliopistojen perusrahoituksen näemme tärkeänä sillä se mahdollistaa parhaalla tavalla tutkimuksen kehittämisen sekä tarpeellisia investointeja osaamistason nostamiseen.

2. Suomen Akatemian määrärahavaltuuksien kohdalla kannattaisi kasvattaa myös huippuyksiköiden määrärahavaltuuksia. Huippuyksikkörahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen tieteen ja osaamisen kehittämisen.

4. Yliopisto-yritys -tutkimusyhteistyö on yksi niistä alueista, joihin valtion kannattaa panostaa. Tämä aloite on siksi erittäin kannatettava.

Samalla on tärkeää varmistaa, että yhteistyö on pitkäjänteistä ja kohdistuu nimenomaan tutkimukseen, eikä niinkään tuotteiden kehittämiseen. Rahoitusta on syytä ohjata suurelta osin yliopistoille ja soveltavaan tutkimukseen, joka luo yrityksissä pohjaa uusille innovaatioille.

5. Tutkimuslaitosten lisärahoitusta koskeva linjaus on kannatettava.

6. Valtion kasvava rahoitus yritysten T&K-toimintaan on kannatettavaa. Yritysrahoituksen tulee olla kansallisesti kilpailtua, jotta rahoitus menee parhaisiin kohteisiin. Samalla kilpailutusosaaminen kannattaa keskittää yhteen paikkaan. Yritysten T&K-rahoituksen kasvu tulee ohjata kokonaisuudessan Business Finlandin kautta.

Vastuiden ja osaamisen hajauttamista tulee välttää. Siksi ELY-keskuksien kautta ei kannata kasvattaa rinnakkaista tukijärjestelmää.

7. EU:n TKI-ohjelmien hyödyntämisen tavoitteet ovat kannatettavia. Näiden lisäksi Suomen tulee vahvistaa omaa rooliaan EU:n TKI-ohjelmien suunnitteluvaiheessa niissä teemoissa, jotka ovat Suomen kannalta strategisesti tärkeitä.

8. Kansainvälisen rahoituksen tehokkaampi hyödyntäminen on kannatettavaa.

9. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tulee pitää huolta sote—alan TKI-rahoituksesta. Vanheneva väestömme tuo voimakkaita paineita sote-alalle ja tarvitsemme alalle tuottavuuskehitystä, jota voidaan saada vain ennakoivasti TKI-työhön panostamalla.

Lisäksi soteuudistuksen vaikuttavuudesta tarvitaan tutkimusta ja seurantaa

10. Tutkimusinfrastruktuureihin panostaminen on tärkeää.

11. Yritystuissa on kannatettavaa priorisoida uudistavia yritystukia. Esitämme, että säilyttävät yritystuet siirretään 10 vuoden siirtymäajalla uudistaviin tukiin siten, että joka vuosi tukia vähennetään 10%-yksikköä. Näin muutos ei tule kertarysäyksellä, mutta saadaan suurelta osin toteutettua TKI-rahoituslain aikana.

Luonnoksessa esitetään lisärahoituksen kanavoimista käytännössä kaikille innovaatiojärjestelmän toimijoille. Samassa yhteydessä ei ole kuitenkaan arvioitu, että kuinka paljon kullekin toimijalle tai toimijajoukolle rahoitusta ollaan lisäämässä. Siinä mielessä käsillä oleva luonnos on vajavainen. Odotuksena on ollut, että jo tämä käsillä oleva monivuotinen rahoitussuunnitelma olisi ottanut siihen kantaa.

Jatkossa kun lisärahoituksen allokoinnista päätetään, on syytä muistaa jo luonnoksessa usein esiinnoussut rahoituksen vivuttamisen tarve, sekä järjestelmämme kipukohdat kansainvälisessä vertailussa. Toisin sanoen, lisärahoituksesta suurin osa tulee allokoida Business Finlandin rahoitusinstrumentteihin.

T&K rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen tulee toteutua koordinoidusti ja kansallisen TKI strategisten tavoitteiden mukaisesti. Ei riitä, että pelkästään Business Finlandin ja Suomen akatemian ohjelmat ovat yhteensopivia, vaan on myös huomioitava EU rahoitusinstrumentit ja muut merkittävät kansainväliset rahoitusjärjestelmät (esim. USA TKI-rahoitus). Rahoitushakemuksia voidaan hyödyntää laajasti ja jos ne ovat korkeatasoisia, voidaan ne palkita kansallisessa järjestelmässä, mikäli eivät ole menestyneet kansainvälisesti esim. EU hauissa.

Luvussa on otettu varsin hyvin huomioon koko TKI-järjestelmän tarpeet. Mainitut yleiset rahoituksen suuntaamisen periaatteet, ennakoitavuus, pitkäjänteisyys, vipuvaikutus ja vaikuttavuus, ovat kannatettavia.

Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
Yliopistojen tekemään tutkimustoimintaan on tärkeää kohdentaa lisärahoitusta perusrahoituksen kautta. Tällä varmistetaan paitsi tutkimuksen ja korkeakoulutuksen laatua ja määrää, taataan myös TKI-osaajien saatavuus järjestelmässä. Rahoitusta ei pidä sitoa liian tiukasti tietyntyyppiseen TKI-toimintaan. Paras kohdennus tehdään yliopistotasolla yhdessä keskeisten sidosryhmien (elinkeinoelämä, julkinen sektori ja järjestöt) kanssa.

Suomen Akatemia
Akatemian rooli tutkimuksen laadun tunnistamisessa ja laadukkaimman tieteellisen tutkimuksen tukemisessa on korvaamaton. Tällä hetkellä iso osa kansainvälisesti erittäin laadukkaista tutkimushankkeista jää rahoittamatta resurssien puutteen vuoksi. Osaamista jää paljon hyödyntämättä ja valuu ulkomaille tämän vuoksi. Uuden rahoituksen suuntaaminen pitää tehdä Akatemian arvioinnin suositukset huomioiden.

Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
Ammattikorkeakoulujen tekemään tutkimustoimintaan on tärkeää kohdentaa lisärahoitusta perusrahoituksen kautta. Tällä varmistetaan paitsi tutkimuksen ja korkeakoulutuksen laatua ja määrää Tämänhetkisellä perusrahoituksella AMK:t eivät kykene ulosmittaamaan TKI-potentiaaliaan. Rahoitusta ei pidä sitoa liian tiukasti tietyntyyppiseen TKI-toimintaan. Paras kohdennus tehdään AMK-tasolla yhdessä keskeisten sidosryhmien (elinkeinoelämä, julkinen sektori ja järjestöt) kanssa.

Soveltava tutkimus ja yhteistyörahoitus
TKI-järjestelmän eri toimijoiden yhteistyötä on vahvistettava ja varmistettava, ettei rahoituskenttään jää aukkoa, joka hidastaa uuden tiedon hyödyntämistä yrityksissä ja yhteiskunnassa laajasti. Business Finlandin rahoitusta on suunnattava korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten TKI-yhteistyön tukemiseen ekosysteemeissä ja kumppanuuksissa.

Myös muun muassa Suomen Akatemian rahoittamissa lippulaivoissa rakentuu paljon hyvää yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kesken, vaikka niistä ei suoraan rahoiteta yrityksiä. Onkin tuettava myös sellaisten ekosysteemien syntymistä, jossa osallistujat kokevat niin isoja hyötyjä, että ovat mukana, vaikka eivät saisikaan suoraa julkista TKI-rahoitusta toimintaan.

Esimerkki kumppanuudesta voisi olla toimintatapa, jossa Business Finlandin veturiohjelmien ympärille rakennettaisiin Suomen Akatemian rahoittama akateemisen tutkimuksen ohjelma, ja käänteisesti Akatemian lippulaivaohjelmien ympärille rakennettaisiin BF:n rahoittama yritysten soveltavan tutkimuksen klusteri.

Tutkimuslaitosten perusrahoitus
Emme lausu.

Yritysten kannustaminen T&K-toimintaan
Voimaan tullut laki yritysten TKI-toiminnan verovähennyksistä on tervetullut uudistus. Vastaava instrumentti on käytössä useissa Suomen verrokkimaissa. Lain vaikutuksia TKI-toiminnan vahvistumiseen on seurattava, ja tarvittaessa tehdä analyysin pohjalta muutoksia, jotka auttavat lain tarkoituksen toteutumista.

Business Finlandin rahoituksella on merkittävä vaikutus yritysten TKI-toiminnan kannustamisessa. Disruptiivisen ja vaikeasti Suomesta muualle kopioitavan liiketoiminnan edistämisessä on yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten verkostoissa tehtävän tutkimuksen tukeminen erityisen tärkeää.

Sivista pitää perusteltuna, että TKI-määrärahojen lisäyksistä puolet kohdistuisivat yritysten TKI-toiminnan rahoittamiseen.

EU:n TKI-ohjelmien hyödyntäminen
EU:n TKI-ohjelmien ja erityisesti tutkimuksen puiteohjelmien hyödyntämisellä on Suomessa pitkä historia ja niiden merkitys on kasvanut. Ohjelmien hyödyntämisen edellytyksenä on oman TKI-toiminnan kyvykkyydet. Vain riittävillä TKI-toiminnan resursseilla, laadulla ja verkostoilla pärjätään kilpailussa EU:n TKI-rahoituksesta. Korkeakoulujen perusrahoituksella varmistetaan niiden kilpailukykyä myös EU:n rahoitushauissa.

Kuten suunnitelmassa todetaan, EU-rahoitteisiin hankkeisiin tarvitaan aina myös organisaatioiden omarahoitusosuutta muodossa tai toisessa. Suunnitelman linjaus siitä, että vahvistetaan organisaatioiden kykyä omarahoitusosuuden osoittamiseen muun muassa niiden perusrahoitusta vahvistamalla, on kannatettava.

Omarahoitusosuusvaatimukset vaihtelevat EU:n rahoitusohjelmien ja rahoitusvälineiden välillä, eikä näistä vaatimuksista ole hyvää kokonaiskuvaa. Sivista esittääkin tämän tiedon kokoamista. Tiedon pohjalta voidaan tarkemmin määritellä, tarvitaanko joitain erityisiä toimenpiteitä omarahoitusosuuksien varmistamiseksi.

Suomen on kyettävä vaikuttamaan EU:n TKI-rahoitusohjelmien suunnitteluun niin, että ohjelmien teemat ja toimintaperiaatteet tukevat jatkossakin laadukasta ja vaikuttavaa TKI-toimintaa Suomessa.

Kansainvälisen T&K-rahoituksen tehokkaampi hyödyntäminen
Tietoa ja neuvontaa kansainvälisistä T&K-rahoitusmahdollisuuksista on tarjolla paljon, mutta se on hajaantunut eri organisaatioihin ja toimijoille. Tiedon ja neuvonnan koordinointiin sekä neuvontapalvelujen kehittämiseen pitää kiinnittää huomiota, jotta rahoitusmahdollisuuksia kyetään hyödyntämään nykyistä paremmin.

Uutta tietoa tuottavan tutkimuksen edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksessa
Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja käyttöönotto hyvinvointialueilla edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen kesken. Kliiniseen tutkimukseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen on osoitettava rahoitusta sekä yliopistosairaaloiden että hyvinvointialueiden rahoituksessa.

Tutkimusinfrat
Suunnitelmassa tunnistetaan tutkimusinfrastruktuurien kasvava merkitys korkeatasoisen TKI-toiminnan edellytyksenä. Keskeinen osa TKI-järjestelmää. Suunnitelmassa esitetty rahoituksen lisääminen ja arviointiin perustuva kohdennus sekä tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytön lisääminen ovat kannatettavia esityksiä.

Uudistavien yritystukien priorisointi
Sivista kannattaa suunnitelmassa esitettyä linjausta siirtää yritystukien painopistettä säilyttävistä tuista kohti uudistavia tukia.

Kaupan liitto kannattaa linjausluonnosta, jonka mukaan T&K rahoituksen lisäyksestä vähintään puolet suunnataan yritysten TKI-toiminnan tukemiseen. Kaupan liitto pitää tarpeellisena huomioida ELY keskukset osana T&K-järjestelmän kehittämistä. Kaupan liitto korostaa, että T&K -rahoituksessa tulisi huomioida OECD:n vuoden 2022 maaraportin suositus Suomelle monipuolistamaan innovaatioekosysteemiään ja vahvistaa pk-yritysten osallistamista soveltavaan työhön.

Tärkeää T&K-rahoituksessa on sen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys, jotta vähintään 4 prosentin BKT-osuus voidaan saavuttaa. Julkiset panostukset ovat tärkeitä, mutta ne kattavat vain murto-osan rahoituksesta. Tarvitaan paljon siis myös lisäpanostuksia yksityiseltä sektorilta.
Ammattikorkeakouluissa koulutetut T&K-ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa Suomessa. Koulutusmääriä nostamalla voidaan vastata korkeasti koulutettuja koskevaan työvoimapulaan, mutta myös koulutuksen rahoitusta on lisättävä, jotta koulutuksen taso ei kärsi.
Ammattikorkeakoulujen T&K-rahoituksen ongelmana on ollut sopivan rahoitusinstrumentin puuttuminen. Suomeen on tehtävä uusi kansallinen rahoitusinstrumentti, jota myös ammattikorkeakoulut voivat hyödyntää paremmin.
T&K-rahoituksen kasvattamisen kannalta tärkeässä roolissa on julkisen rahoituksen lisäämisen lisäksi myös yritysten kannustaminen T&K-toiminnan ja -menojen lisäämiseen. T&K-verokannustin on erinomainen keino lisätä erityisesti pk-yritysten T&K-toimintaa. Verokannustimen puuttuminen on ollut merkittävä puute Suomen innovaatiopolitiikassa.