Valittuja mittareita tulee seurata maakuntakohteisesti. TKI-rahoitusta tulee kohdistaa niihin maakuntiin ja toimintoihin, joissa TKI-tason nostaminen tuottaa eniten lisäarvoa sekä kansallisesti että kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta.

Työryhmän ehdottamat vaikuttavuuden mittarit ovat kannatettavia. Niihin tulisi lisätä yksi oleellinen mittari: tuottavuuden kehitys.

- On tärkeää luoda seurantamittarit, jotka ei merkittävästi lisää tutkimusorganisaatioiden hallinnollista kuormaa tuloksia seurattaessa tai niiden keräämisessä.

Luonnoksessa on kuvattu hyvin tutkimuksen vaikuttavuuden kokonaisuudesta, sen arvioinnista ja aikajänteistä. Suunnitelma kaipaa kuitenkin näkykulmaa siitä, millaisia vaikuttavuusjänteitä ja niiden välisiä painotuksia tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä. Tavoitteena toimiva tki-ketju, joka tuottaa vaikuttavuutta pitkäjänteisesti.

On tärkeää, että vaikuttavuuden arviointi on sisällytetty osaksi luonnosta. Vaikuttavuus TKI-järjestelmän näkökulmasta viittaa erityisesti järjestelmän toimijoiden tuottamiin muutoksiin, lisäarvoon ja hyötyyn yhteiskunnassa. Luonnoksessa luonnehditaan osuvasti vaikuttavuuden polkujen ja arvioinnin moninaisuutta. Järjestelmän tehokkuuden kehittämiseksi arviointi ja mittaaminen on otettava mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vaikuttavuussäätiö tutkii ja kehittää oman toimintansa tukemiseksi huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vaikuttavuutta ja siihen soveltuvia mittaamisen tapoja. Tässä työssä olemme mielellämme tukena jatkossa jakaen kertyneitä oppeja ja lähestymistapoja avoimesti koko TKI-kentän käyttöön.

Vaikuttavuutta mitattaessa seuranta on väistämättä monimuotoista, koska perustutkimustakin mitataan eri tavoin kuin jotain muuta. perspektiivin pitää olla pitkä, riskejä pitää ottaa ja vaikutukset voivat olla monimuotoisempia kuin liikevaihto.

Korkeakoulujen osalta on varmistettava rahoitus niin, ettei synny kilpailua koulutus- ja tutkimuspanostamisen välillä. Asia korostuu kun Suomessa 2020-luvulla lisätään kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille aloituspaikkoja ja mitä todennäköisemmin pyritään kouluttamaan aina vain suurempi osa ikäluokista.

Mittareihin olisi hyvä lisätä se, missä määrin EU-rahoituksen omarahoitusosuuksiin ja tutkimuslaitosten vastinrahoitusosuuksiin ei ole riittävästi rahaa. Lisäksi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osalta olisi valmistumisen jälkeen syytä seurata lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä työllistymistä sekä suuntautumista tutkijaksi.

Sidosryhmäseminaarissa mainittu työn tuottavuuden kasvun lisääminen yhdeksi mittariksi on myös erittäin kannatettavaa.

Kuten luonnoksessa mainitaan, Suomen Akatemialla on pitkään ollut rooli arviointitoiminnan kehittämisessä Suomessa. Työ T&K-rahoituksen seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnissa on näkynyt mm. Tieteen tila -katsauksissa, ja Akatemia on tunnistanut vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin kehittämiskohteeksi rahoitustoiminnassaan. Akatemia on myös jatkossa valmis osallistumaan T&K-rahoituksen seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen.
Akatemia korostaa luonnoksen toteamusta siitä, että vaikuttavuuden ymmärtämiseksi tarvitaan lähestymistapoja, jotka tekevät näkyväksi myös monimutkaiset ja monimuotoiset vaikutuspolut ja sen, mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia eri toimijoiden yhteistyöllä saadaan aikaan. Akatemia yhtyy luonnoksessa esitettyyn johtopäätökseen siitä, että vaikutuksia ja vaikuttavuutta on arvioitava monipuolisesti eri menetelmiä käyttäen.

Linjausluonnos esittää kokoelman vakiintuneita, tarkoituksenmukaisia mittareita, sekä roolituksen arvioinnin ja seurannan tekemiseen. Unifi on esittänyt TINin rooliksi myös seurannan ja raportoinnin eduskunnalle, jolloin kokonaisuuden kehittyminen olisi näkyvää ministeriökohtaisen arviointityön lisäksi.

Seurannassa on tärkeää huomioida moninaiset aikaperspektiivit. On hienoa, että suunnitelmassa on tunnistettu ja siihen on kirjattu tärkeä huomio ”Perustutkimuksen läikkymisvaikutukset on usein aliarvioitu”. Samoin on todettu että "Panos-tuotos-tarkastelu yksin ei vastaa kysymykseen, kuinka vaikuttavaa toiminta on". Seurantamittareissa on kuitenkin päädytty juuri panoksiin ja tuotoksiin, koska pidemmän aikavälin seurantaa ja mittaristoa on ymmärrettävästä haasteellisempaa laatia.

Rahoituksen seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin tulee luoda riittävä tiedolla johtamisen pohja TINille ja muille toimijoille. Keskeisimpänä mittarina TKI-rahoitussuunnitelman onnistumiselle tulee pitää T&K-menojen kehittymistä suhteessa bruttokansantuotteeseen ja etenkin yritysten T&K-rahoitusosuuden kehittymistä. Jos havaitaan, että valitut julkisen rahoituksen keinot ja painotukset eivät johda toivottuun yksityisen T&K-rahoituksen kehitykseen, tulee julkisen rahoituksen keinoja ja painotuksia kohdentaa uudelleen siten, että toivotulle uralle päästään. Vain näin voimme saavuttaa tavoitellun T&K-kokonaismenojen kasvun.